yle.fi-etusivu

Kiusaaminen näkyy verikokeissa

Kiusatun lapsen vereen jää tulehduksesta kertovia merkkejä aina aikuisikään asti. Tulehdus lisää sydän- ja verisuonitaudin riskiä. Kiusaajien veressä arvo sen sijaan oli aikuisenakin parhaissa lukemissa.

Ulkomaat
Lapsia
Yle

Kiusattujen lasten elimistöön syntyy terveyttä heikentävä krooninen tulehdustila, joka jatkuu vielä aikuisenakin, kertoo yhdysvaltalais-brittiläinen tutkimus.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kiusaamisella on aikuisikään ulottuvia sosiaalisia ja tunne-elämän seurauksia. Ahdistuksen ja masennuksen lisäksi monet lapsena kiusatut kärsivät kuitenkin kivuista – muun muassa päänsäryistä ja vatsakivuista –, joita ei aina kyetä selittämään psykologisilla syillä, joten tutkijat alkoivat etsiä elimellistä selitystä.

Yli 1 400 lapselta ja nuorelta kysyttiin, kuinka usein he kiusasivat muita tai heitä itseään kiusattiin. Kysymyksissä selvitettiin myös kokemusten vahvuutta eli sitä, tunsivatko vastaajat olevansa ikätovereitaan kiusatumpia, tai halusivatko he tieten tehdä toisille pahaa.

Kysely toistettiin vuosittain, kunnes sen alussa yhdeksänvuotiaat lapset olivat 16-vuotiaita nuoria, ja vielä kahdesti, kun he olivat 19- ja 21-vuotiaita. Heille ei missään vaiheessa kerrottu, että muitakin asioita selvittäneeseen isoon kysymysmäärään kätkeytyi myös erityinen kiusaamistutkimus.

Tutkittavilta myös otettiin jokaisella kerralla verinäyte, joista mitattiin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuus. Maksan tuottaman CRP:n kohonnut määrä varoittaa, että ihmisen elimistössä voi olla tulehdustila. Aina se ei ole bakteerin aiheuttama.

– CRP-tasoon vaikuttavat monet asiat, muun muassa heikko ravinto ja unen puute, mutta me löysimme myös psykososiaalisia syitä, sanoo päätutkija William E. Copeland yhdysvaltalaisesta Duken yliopistosta.

Tulehdus kroonistuu

Kaikkien tutkittavien CRP-arvot nousivat heidän varttuessaan aikuisiksi, mikä on normaalia, mutta kiusatuilla taso oli selvästi muita ryhmiä korkeampi.

Lapsena ero oli huomattavin. Niillä, jotka sanoivat joutuneensa kiusatuiksi vähintään kolme kertaa edellisen vuoden aikana, CRP-määrä oli kaksinkertainen verrattuna niihin, joita ei ollut kiusattu lainkaan.

Copelandin mukaan tulokset ovat samanlaisia kuin lapsina ruumiillisesti pahoinpidellyillä tai laiminlyödyillä, vaikka henkistä kiusaamista on tapana pitää fyysiseen väkivaltaan verrattuna vähäisempänä ongelmana.

Veren CRP-taso mittasi jopa kiusaamiskertojen määrää: mitä useammin oli joutunut uhriksi, sitä korkeampi CRP. Aikuisena tällainen ihminen on elimistönsä jatkuvan tulehdustilan takia muita alttiimpi muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle.

Veritutkimukset jatkuvat

Pienimmät CRP-arvot löytyivät vielä aikuisiässäkin kiusaajien verestä. He olivat niillä mitattuina jopa terveempiä kuin ne nuoret aikuiset, jotka olivat lapsena olleet toisinaan kiusaamassa, toisinaan kiusattuina.

Tutkijoiden mukaan kiusaajan terveyttä suojaava tekijä tuskin ovat aggressiiviset teot sinänsä, vaan niiden antama vallan ja arvon tunne. Kiusaamisella hankittu asema kukkona tunkiolla suojelee CRP:n nousulta, tutkijat päättelivät.

Tutkimus on julkaistu Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehdessä, ja tuloksista kertoo myös muun muassa Science-lehti.

Copelandin ryhmä jatkaa kertyneen laboratorioaineiston hyödyntämistä selvittämällä muun muassa stressihormoni kortisolin määrää toisaalta kiusattujen, toisaalta kiusaajien veressä.