Tutkimus: 5:2-dieetti toimii

Muotiasiaksi muodostunut laihdutustapa tuntuu todella toimivan, kertoo Tukholman Karoliinisessa sairaalassa meneillään oleva tutkimus. Dieetti vähentää rasvan määrää, mutta parantaa terveyttä laajemminkin.

Ulkomaat
Ruoka-annos lautasella.
Mikko Kuusisalo / Yle

Ruotsissa on käynnissä maailman toistaiseksi laajin tutkimus, jossa selvitetään ns. 5:2-dieetin toimivuutta. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia, kertoo Ruotsin televisio SVT (siirryt toiseen palveluun).

5:2-dieetissä henkilö vähentää kahtena päivänä viikossa nauttimansa ravinnon määrää, viikon viitenä muuna päivänä hän voi syödä normaalisti. Ohjeen mukaan kahtena paastopäivänä miehet saavat syödä 600 kaloria, naiset 500.

Ideana on, että vaikka laihduttava henkilö "syömispäivinä" jossain määrin kuittaakin edellispäivän paastoa, kokonaiskalorimäärä jää joka tapauksessa selvästi pienemmäksi kuin syömällä jatkuvasti normaaleja määriä. Tästä seuraa, että ihminen alkaa laihtua.

Tukholman Karoliinisessa sairaalassa aloitti joulukuussa sata koehenkilöä 5:2-dieetin ja heidän kokemuksiaan seurataan tarkasti. Kuurin on määrä kestää puoli vuotta.

Koetta johtaa diabetestutkimuksen professori Kerstin Brismar. Vaikka koe on vielä kesken, Brismar on hyvin tyytyväinen tuloksiin.

Käytännössä kaikkien koehenkilöiden paino on laskenut, parhaimmillaan jopa 12 kiloa. Kaikilla koehenkilöillä myös muut terveysarvot ovat parantuneet, eniten niillä, jotka ovat kärsineet diabeteksestä tai korkeasta verenpaineesta. Osa on kolmen kuukauden laihdutusrupeaman jälkeen voinut luopua lääkityksestään.

Heikoimmat tulokset ovat niillä, joilla on ongelmia kontrolloida syömistään tai joilla on syömishäiriöitä.

Nälkä tehostaa kehon kasvutekijöitä?

Parantuneet terveysarvot saattavat liittyä kehon IGD1-kasvutekijään, joka saa aikaan uusien solujen muodostumisen. Koe-eläimillä on saatu viitteitä siitä, että ravinnon määrän ajoittain vähetessä kasvutekijä-IGF1 alkaa korjata kehossa jo olevia soluja sen sijaan, että syntyisi uusia.

Keho tarvitsee uusia soluja, mutta tässä piilee myös riski syövän syntymiselle.

Kun asiaa tutkittiin eläinkokeissa, tavallisesti kaksi vuotta elävien hiirien elinikä piteni vuodella. Ihmisillä vastaava muutos pidentäisi elinikää 4 -5 vuotta, kertoo professori Brismar.