Joensuussa aloittaa klinikka paperittomille ihmisille

Joensuussa aloitetaan terveydenhuolto paperittomille ihmisille. Vastaanotosta huolehtivat paikalliset vapaaehtoiset terveysalan ammattilaiset. Paperittomat ovat ihmisiä, jotka asuvat maassamme ilman voimassa olevaa viisumia, oleskelulupaa tai vakuutusturvaa. Suomessa heitä on jo tuhansia.

Kotimaa
Huppupäinen ihminen istuu puiston penkillä.
Esa Huuhko / Yle

Joensuussa paperittomia ihmisiä asuu arviolta noin 50. Heistä suurin osa on Euroopasta muuttaneita nuoria aikuisia ja heidän lapsiaan.

Paperittomillakin henkilöillä on oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon, mutta julkisen palvelun ovet pysyvät käytännössä kiinni, kun esimerkiksi poskiontelotulehdus tai kipeä polvi vaivaa.

Joensuun vastaanottoa pyörittää talkoohengellä tiimi, jossa on mukana esimerkiksi kirurgeja, gynekologi, sisätautilääkäreitä, kätilöitä ja sairaanhoitajia.

Meidän tehtävä on auttaa ja toimia lääkäreinä ja hoitajina.

Juha Mustonen

Tiimiin kuuluva joensuulainen lääkäri Juha Mustonen sanoo, että toiminta perustuu luottamukseen, koska tulevat potilaat eivät halua ja uskalla olla tekemisissä viranomaisten kanssa.

– Meidän tehtävä on auttaa ja toimia lääkäreinä ja hoitajina. Sitten viranomaisten tehtävänä on selvittää tämä muu laillisuusasia.

– Siellä on sellaisia ihmisiä, jotka piileskelevät poliisia. Mutta jos heillä on joitakin terveydenhuolto-ongelmia, meidän lääkäreiden tehtävä on auttaa heitä. Tehdään sitä velvollisuutta, mikä meidän lääkärinvalaan kuuluu, Mustonen kertoo.

Klinikalla salainen osoite

Joensuun klinikan osoite on salainen. Käytössä on julkinen puhelinnumero, jonne paperittomat tai heidän yhdyshenkilönsä voivat soittaa. Lisäksi Joensuussa sovitaan tietyn apteekin kanssa lääkkeiden saamisesta. Kustannukset maksetaan keräysvaroin.

Vastaanoton suunnitteluun ovat osallistuneet vapaaehtoisten terveysammattilaisten lisäksi muun muassa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, SPR, Rikosuhripäivystys ja evankelisluterilainen seurakunta.

Ville Elonheimo työskentelee monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjänä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä. Elonheimo sanoo, että myös yhdistysten mukana olo on tärkeää.

– Me on maahanmuuttajien neuvontapisteellä tavattu ihmisiä, jotka ovat hyvin vaikeassa asemassa. Meille tämä liittyy kokonaisuuteen, jossa me pyritään saamaan ihmisiä pois jopa ihmiskaupan kaltaisista oloista.

Helsingissä yli 500 eri potilasta

Paperittomien klinikka on toiminut Helsingissä kolme vuotta. Myös Turussa on pienimuotoista toimintaa.

Kyllä mä luulen että tulee lisääntymään.

Pekka Tuomola

Helsingin Global Clinicin toiminnasta saatujen kokemusten perusteella valtion pitäisi ottaa vastuu paperittomien ihmisten hoidosta harteilleen. Klinikan toiminnassa mukana oleva Helsingin Diakonissalaitoksen ylilääkäri Pekka Tuomola sanoo, että hoitoa tarvitsevien paperittomien määrä lisääntyy tulevaisuudessa.

– Kyllä mä luulen että tulee lisääntymään. Me on nyt kolme vuotta toimittu ja yli 500 eri potilasta hoidettu. Minusta se on tosi iso luku. 500 ihmistä, jotka ois muuten jäänyt ihan täysin ilman hoitoa.

Helsingin Global Clinic -vastaanoton potilaista valtaosa on Romanian ja Bulgarian romaneja.

Kysymys rahasta vai asenteista?

Perustettavalla paperittomien Joensuun vastaanotolla on myös viranomaisten tuki ja hyväksyntä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen totesi maanantaina Joensuussa järjestetyssä koulutustilaisuudessa, että paperittomien terveyspalvelut eivät toteudu Suomessa asianmukaisesti. Tarvitaan uusia ja uudenlaisia ratkaisuja. Vaikka kustannukset puhuttavat, on asia myös syvästi asenteellinen.

– Kuinka suhtaudumme lainsäädännössä, maassa ja kunnissa paperittomiin henkilöihin? Tulisiko heidän määrää ehkäistä estämällä palvelujen kehittyminen osana julkista terveydenhuoltoa, vai tulisiko julkinen terveydenhuolto järjestää eettisistä ja moraalisista syistä kaikille, Elli Aaltonen kysyi.