Isosaari vapautuu armeijakäytöstä – uudesta isännästä ei vieläkään tietoa

Isosaaren runsaan sadan vuoden sotilashistoriaa ollaan pakattu muuttolaatikoihin jo parin vuoden ajan. Armeijan puolesta saari olisi vapaa jo tämän vuoden lopussa. Kaupungin rattaat kuitenkin liikkuvat niin hitaasti, ettei uudesta käytöstä ole vielä mitään varmuutta. Se mutkistaa muuttopuuhia.

Kotimaa
Armeijalta jää saareen muun muassa tutkalaitteita.
Isosaaren vartiotorni.Yle

Isosaaren tyhjentyneet kasarmit, autiot rivitaloasunnot ja oppilaspulan takia lakkautettu koulu odottavat joko puskutraktoria tai uusia käyttäjiä. Isosaaressa asui 80-luvulla parhaimmillaan satakunta ihmistä rinta rinnan parinsadan varusmiehen kanssa. Viimeiset varusmiehet lähtivät runsaat pari vuotta sitten, asukkaita on enää yksi. Päätös siitä, etti Isosaari jää armeijan käyttöön edes kylmälinnakkeena, tehtiin vasta toissa vuonna.

Nyt ampumatarvikkeet on viety jo pois, mutta purku- ja siivoustyötä puolustusvoimilla riittää vielä. Suomenlinnan rannikkorykmentin komentaja Marko Laaksonen arvelee, että vuoden loppuun asetettu vetäytymisaikataulu on kireänpuoleinen.

- Kun on sata vuotta tuotu tänne tavaraa, niin ei tyhjennys onnistu yhdessä kesässä. Se on kuitenkin tavoite.

Uuden käytön arvoituksellisuus tekee lähdöstä hankalaa

Toisaalta Senaatti-kiinteistöllä ja Metsähallituksella ei ole hirveää hinkua päästä vuokralaisistaan. Isosaareen on kaavailtu sekä liikuntaviraston virkistysreittejä että pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalustoa, Vihreät ovat väläytelleet myös tuulivoiman rakantamista entiseen sotilassaareen.Mitään varsinaisia päätöksiä, maakauppoja, tai Metsähallituksen ja Helsingin välisiä maanvaihtosopimuksia ei kuitenkaan ole tehty.

Komentaja Laaksonen on haluton spekuloimaan asialla, mutta omat mutkansa armeijan perääntymispuuhiin uuden isännän puuttuminen aiheuttaa.

Olisi hyvä tietää käyttötarkoitus, jotta voisimme yhdessä tulevan haltijan kanssa tehdä kaiken, mitä tehdä täytyy, jotta saari on turvallinen

Suomenlinnan rannikkorykmentin komentaja Marko Laaksonen

- Mehän olemme tässä vain vuokralla, saaren kohtalo on Senaatti-kiinteistöjen käsissä. Sillä tavalla tietysti olisi hyvä tietää, kuka tähän tulee ja mikä on käyttötarkoitus, jotta voisimme yhdessä tulevan haltijan kanssa tehdä kaiken, mitä tehdä täytyy, jotta saari on turvallinen.

Saaren autioituminen – väliaikainenkin – aiheuttaa myös muita käytännön pulmia. Esimerkiksi vesijohdot ja viemärit menevät tukkoon, jos ei vessoja vedellä. Paikat rapistuvat, jos ei niitä huolleta. Suuri osa kiinteistöistä on kuitenkin aivan käyttökelpoisia vuonna 1957 valmistuneesta kasarmista lähtien suurtalouskeittiöllä varustettuun ruokalaan.

Tykit ja tutkat jäävät saareen

Isosaaressa, toisin kuin joissain muissa vanhoissa sotilassaarissa, ei jouduta tekemään esimerkiksi valtaisia maanpuhdistustöitä. Se, mitä on ammuttu, on ammuttu enimmäkseen merelle. Vanha ampumaratakin saadaan siivottua tämän vuoden aikana. Enemmän miettimistä on erilaisten kaivantojen muuttamisessa sellaisiksi, ettei satunnainen turisti putoa louhikkoon, summaa Laaksonen.

- Niiden suojaamisesta olisi hyvä päästä sopimaan yhdessä tulevan käyttäjän kanssa. Paljon riippuu siitä, millainen saaren tuleva käyttö on.

Kokonaan puolustusvoimat ei Isosaaresta kuitenkaan katoa. Tulevan käyttäjän rasitteeksi jää sekä muassa erilaisia tarkkailulaitteita, kameroita, tutkia ja antureita. Isosaaren vehreistä metsistä löytyy myös muutama rannikkotykistölle strategisesti tärkeä tornikanuuna, joita on tarkoitus käyttää vielä vähintään kymmenen vuoden ajan.

Jotta ne pysyvät kunnossa, on nillä päästävä ampumaan muutaman vuoden välein. Laaksonen uskoo, että se ei kuitenkaan aiheuta ongelmia virkistyskäytölle.

- Eiköhän Isosaaressa ole matkailijoita lähinnä kesällä. Me voimme tulla pamauttamaan muutaman kalustolaukauksen merelle päin vaikka keskellä talvea.