1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuorisotakuu askel parempaan – tavoitteisiin vielä matkaa

Talouden kurimus hankaloittaa nuorisotakuun toteutumisen arviointia. Ilman nykyisiä tukitoimia nuorten asema olisi kuitenkin vieläkin synkempi. Pohjalaiset ovat onnistuneet muuta maata paremmin nuorten aktivoinnissa

Nuorille nyt
Pekka Tiainen pitää esitelmää

Vuoden 2013 alusta voimaan astunut nuorisotakuu on yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista. Talouden turbulenssi osui kuitenkin nuorisotakuun kannalta mahdollisimman huonoon hetkeen. Takuu lupaa alle 25-vuotiaille ja alle 29-vuotiaille vastavalmistuneille työtä, koulutusta, harjoittelua tai muuta vastaavaa toimintaa kolmen kuukauden sisällä siitä kun työnhaku on alkanut. Lupauksesta ei kuitenkaan ole kyetty täysin pitämään kiinni, mutta parempi vajaalla toimivakin takuu kuin ei mitään.

– Kyllä nuorten työttömyys olisi korkeampi ilman nuorisotakuuta. Siinä on tehty arvokasta, hyvää työtä. Mutta tietenkin taloudelta putosi pohja kun huono taloustilanne vain jatkui ja jatkui, harmittelee Työ-ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Tiainen painottaa, että nuorisotakuu ei saa olla vain tämän hallituskauden asia, vaan sitä jatketaan vuodesta 2015 eteenpäin. Valtiotieteen tohtoriksi kansantaloustieteessä lukenut Tiainen tiivistää ongelman ytimen.

– Ei ole töitä. Eikä niitä töitä tule sillä, että leikataan työttömien etuisuuksia, ei niitä töitä ole leikkausten jälkeen yhtään sen enempää. Työttömyys ei ole yksilön valinta.

Tiainen peräänkuuluttaakin valtiolta ja kunnilta aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa. Valtio ja kunnat ovat esimerkiksi vähentäneet työllistämistään. Työpaikkoja syntyisi esimerkiksi työllistämistuella. Lomautusten ja irtisanomisten vaihtoehdoksi Tiainen tarjoaa Saksan malliin mukaan lyhennettyä työviikkoa, jolloin työttömyys jakaantuisi tasaisemmin ja yrityksillä olisi työvoimaa paremmin käytettävissä kun hyvät ajat jälleen koittavat.

Syrjäytyminen tulee kalliiksi

Syrjäytynyt nuori maksaa laskelmien mukaan yhteiskunnalle 25 000 euroa vuodessa eli miljoonan 60-vuotissyntymäpäiviin mennessä, ellei kierrettä saada katkaistua. Tutkimusten mukaan suurimmat hyödyt saadaan varhaisella puuttumisella 0-3 -vuotiaiden ongelmiin. Huostaanotto maksaa 90 000 euroa vuodessa eli sillä saisi tuhat käyntiä sosiaalihuoltoon tai 400 käyntiä nuorisopsykiatrille.

Koulukiusaamisen ehkäisyyn sijoitettu euro tulee puolestaan 14-kertaisena takaisin ja käyttäytymishäiriöiden hoitoon sijoitettu lantti poikii 84-kertaisesti takaisin.

– Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta ongelmat kasaantuvat samoille perheille. Ongelmat ovat olleet siellä perheessä jo kun nuoret ovat olleet pieniä. Työttömyys ja köyhyys kasaantuvat, perheessä saattaa olla köyhyydestä johtuvaa tilan ahtautta ja meidän kohderyhmäämme olevat vanhemmat nuoret saattavat kokea, että heitä painostetaan muuttamaan pois kotoa ennen kuin siivet vielä kantavat, kertoo Kokkolan kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Pirita Kylmä.

Nuorisotakuun vaikuttavuutta pohdittiin maanantaina Kokkolassa Futuurifoorumissa. Pohjalaismaakunnissa nuorten asema on muuta maata valoisampi. Esimerkiksi palkkatuella, oppisopimuksilla ja starttirahoilla on saatu tuloksia aikaan. Silti nuorten miesten työttömyys on lisääntynyt, mutta naisten vähentynyt. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli myös enemmän nuoria vuonna 2013 kuin ennen nuorisotakuun voimaantuloa.

Lue seuraavaksi