Murkkuikä voi alkaa jo 7-vuotiaana – lapsiin piikitetään hormoneja

Murrosiän alkamisikä on aikaistunut etenkin tytöillä. THL:n mukaan yhteiskunnan pitäisi sopeutua varhain alkavaan murrosikään eikä jarruttaa sen alkamista. Liian varhaiset murrosiän merkit vaiennetaan nykyään hormonihoidoilla. Juttu on julkaistu vuonna 2014.

terveys
Koululainen tekee matematiikan tehtäviä.
Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaisi laskea suomalaisten lasten murrosiän virallista alkamisikää. Nykyisin lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin, jos tytön murrosikä alkaa alle 8-vuotiaana ja pojan alle 9-vuotiaana.

– Etenkin tytöillä raja on aika korkea. Jos tytön murrosikä alkaa 7-vuotiaana, niin taustalla ei yleensä ole mitään sairautta eikä asiaan tarvitse välttämättä puuttua, linjaa THL:n tutkija, lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo.

Ongelma on, että seulontarajojen uudistamiseksi ei ole olemassa hyvää suomalaista vertailuaineistoa. Uusin puberteettiin liittyvä suomalaistutkimus on peräisin 1980-luvulta.

– Nykyiset seulontarajat perustuvat suurilta osin kansainväliseen aineistoon. Ne eivät ole vertailukelpoisia, koska kansalliset vaihtelut ovat suuria, Salo toteaa.

Pituuskasvussa huima muutos

Murrosiän alkaminen on aikaistunut viime vuosikymmenten aikana, kun lasten ravitsemus on parantunut. 13-vuotiaat pojat ovat keskimäärin yli viisi senttiä pidempiä kuin 70-luvulla.

Hormonia annostellaan ihonalaisena pistoksena neljän viikon välein. Hoitoa jatketaan yleensä siihen saakka, että tilanne on kypsä murrosiän alkamiselle.

Sirpa Tenhola

Liian varhain alkavaa murrosikää jarrutetaan Suomessa hormonihoidolla. Kyseessä on synteettinen hormoni, joka jäljittelee ihmisen omaa, gonadotropiinia vapauttavaa hormonia.

– Hoitoa harkitaan, jos alle 8-vuotiaalla tytöllä tai alle 9-vuotiaalla pojalla alkaa näkyä murrosiän merkkejä. Murrosikä katsotaan alkaneeksi, kun tytön rintarauhanen alkaa kehittyä ja pojan kivekset kasvavat, kertoo lastenendokrinologi Sirpa Tenhola Carean lastentautien poliklikalta Kymenlaaksosta.

Hienhaju ja rasvoittuva tukka eivät kerro

Careassa hormonihoito aloitetaan vuosittain 5-10 lapsella.

– Hormonia annostellaan ihonalaisena pistoksena neljän viikon välein. Hoitoa jatketaan yleensä siihen saakka, että tilanne on kypsä murrosiän alkamiselle, Tenhola sanoo.

Se ei haittaa poikia, koska he pärjäävät vain paremmin urheilussa. Tyttöjen vanhemmille varhainen murrosikä on suurempi huoli. Ajatellaan, että seurustelusuhteet ja lasten saaminen varhaistuvat.

Jarmo Salo

Toinen potilasryhmä koostuu lapsista, joiden hien eritys muuttuu ja hiukset alkavat rasvoittua poikkeuksellisen aikaisin. Näiltä lapsilta poissuljetaan erilaiset sairaudet eivätkä he tarvitse hormonihoitoa.

– Vastaanotolla käy hyvin paljon tällaisia tyttöjä ja poikia. Hienhaju, rasvoittuvat hiukset ja ihon mustapäät tai finnit eivät kuitenkaan ole varhaisen sukupuolisen kasvun merkkejä. Niitä säätelevät eri hormonit, Tenhola toteaa.

Pojille varhainen murrosikä on etu

Varhain alkanut murrosikä voi uhata pituuskasvua ja tuoda psykososiaalisia ongelmia etenkin tytöille, ja erikoissairaanhoidon arvioitavaksi tuleekin lähinnä tyttöjä. Pojille varhaisesta murrosiästä on etua.

– Se ei haittaa poikia, koska he pärjäävät vain paremmin urheilussa. Tyttöjen vanhemmille varhainen murrosikä on suurempi huoli. Ajatellaan, että seurustelusuhteet ja lasten saaminen varhaistuvat, THL:n tutkija Jarmo Salo sanoo.

Salon mukaan yhteiskunnan pitäisi kuitenkin ennemmin sopeutua varhain alkavaan murrosikään kuin ryhtyä jarruttamaan sitä lisääntyvässä määrin. Hän ei usko, että se toisi Suomeen lapsiäitejä.

– Tähän liittyy paljon filosofisia kysymyksiä. Sanotaan, että on ihan normaalia muuttua naiseksi, mutta nyt me annamme sinulle hormonia ettei niin kävisi. Se antaa ristiriitaisia viestejä.