Kuhmon Ilmailukerholla on vetovoimaa

Kuhmon Ilmailukerhoon tulee jäseniä jopa maakuntarajojen ulkopuolelta. Viime vuosina se on myös kouluttanut uusia jäseniä riveihinsä. Sihteeri Jaakko Kyllönen kertoo, että toiminta on tällä hetkellä hyvin vilkasta.

ilmiöt
Näkymä lentokoneesta.
Yle

Kuhmon Ilmailukerhossa (siirryt toiseen palveluun) on viitisenkymmentä jäsentä, joista noin puolet on aktiivisia lentäjiä. Viimeisen kolmen vuoden aikana kerho on kouluttanut uusia jäseniä joka vuosi. Jäseniä on saatu myös muualta Kainuusta.

– Pari vuotta sitten sotkamolaiset perustivat ilmailukerhon, mutta tulivat myöhemmin siihen tulokseen, että on sama liittyä tähän kuhmolaisten porukkaan. Kuhmon ja Sotkamon lisäksi jäseniä on Kajaanista ja jopa Oulusta. Kerhon jäsenistä kymmenkunta henkilöä on Kainuun ulkopuolella kauempana maailmalla, selvittää kerhon sihteeri Jaakko Kyllönen.

Hän kertoo, että osa vuonna 1959 perustetun kerhon perustajajäsenistäkin on edelleen mukana kuvioissa.

– Osa jopa vielä lentää. He asuvat Etelä-Suomessa, mutta käyvät joka kesä Kuhmossa.

Ensi talveksi on suunnitteilla lennokkikurssi, ja sitä kautta pyritään Kyllösen mukaan houkuttelemaan toimintaan mukaan nuoria kuhmolaisia.

Lentokenttä on toiminnan perusta

Kuhmon Ilmailukerhon sihteeri Jaakko Kyllönen kertoo, että kerhon toiminta on tällä hetkellä hyvinkin vilkasta. Esimerkiksi ensi lauantaina Lentuankoskella on lentäjien ulkoilupäivä ja heinäkuussa on tulossaFly in -tapahtuma (siirryt toiseen palveluun)Kuhmossa.

Lentokenttä on toiminnan perusta. Jos kenttää ei ole, ei ole toimintaakaan.

Jaakko Kyllönen

Kerholla on käytössä kaksipaikkainen Atec Zephyr 122 OH-U555 -kone, minkä lisäksi jäsenistöllä on seisetmän omaa konetta. Kuhmon lentokentälle kerho on rakentanut uuden hallin ja kerho on kunnostanut sitä yhdessä kaupungin kanssa.

– Lentokenttä on toiminnan perusta – ellei kenttää ole, ei ole toimintaakaan. Kun kerho aikoinaan perustettiin, niin pojat totesivat hyvin pian, että kerholle tarvitaan oma kenttä.

– Kenttä syntyi kerhon omin voimin talkoilla 1960-luvun alussa. Sitä ennen pojat lentelivät talviaikaan jäällä ja hinasivat purjekonetta, kun ei ollut muuta paikkaa, Kyllönen selvittää.

Miehen oma kiinnostus lentämistä kohtaan juontaa juurensa kouluajoille.

– Ilmailukerhon silloinen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja Ahti Riihonen oli aikoinaan kansakoulussa puukäsitöiden opettaja. Puukäsitöillä saimme rakentaa lennokkeja, ja joskus 10-vuotiaana tuli jostain mielikuva, että minulla itselläni on joskus lentokone. Tänä päivänä minulla on sellainen, Jaakko Kyllönen myhäilee.