Ympäristöministeriö: Meritaimen ja muut uhanalaiset kalalajit on rauhoitettava lailla

Ympäristöministeriö haluaa Yle Uutisten tietojen mukaan uuteen kalastuslakiin pykälän, jonka nojalla äärimmäisen uhanalaiset ja erittäin uhanalaiset kalalajit voitaisiin rauhoittaa. Rauhoitettavaksi halutaan muun muassa meritaimen, järvilohi ja vaellussiika.

Kotimaa
Enni-taimen; Enni Rukajärvi // Enni-taimen nimettiin hopeamitalisti Enni Rukajärven kunniaksi.
Oulangan taimen -hanke

Yle Uutisten haltuunsa saaman listan mukaan ympäristöministeriö haluaa uuden kalastuslain rauhoituspykälään lisäyksen. Lisäyksessä määriteltäisiin rauhoitettavaksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) luokittelun äärimmäisen uhanalaiset ja erittäin uhanalaiset kalalajit. Kuuden kalan listalta löytyvät meritaimen, napapiirin eteläpuolinen järvitaimen, järvilohikannat, vaellussiika ja harjuksen merikannat. Istutettujen meritaimenien pyynti olisi jatkossakin mahdollista. Listalle on päätynyt myös asetuksella rauhoitettu saimaannieriä, mutta nyt rauhoittaminen halutaan kirjata lakiin.

Meritaimen, järvitaimen ja järvilohi on rauhoitettu jo nyt asetuksella joessa, purossa, koskessa ja virtapaikoissa syyskuusta marraskuuhun. Niitä saa kuitenkin pyytää vapavälinein syyskuun alkupäivinä ja jälleen marraskuun puolenvälin jälkeen.

Meressä tai järven selällä nämä kalalajit ovat edelleen vapaata riistaa.

– Erittäin tai äärimmäisen uhanalaisten kalalajien tietynlainen automaattirauhoitus olisi hyvä olla kalastuslaissa. Tässä nyt keskustellaan saadaanko tällainen pykälä, kertoo ympäristöministeri Ville Niinistö.

Niinistön mukaan kyseessä olisi suuri edistysaskel, jos rauhoituspykälä saadaan lakiin. Samaan pykälään voitaisiin jatkossa reagoida varsin nopeasti, jos kalalajin uhanalaisuus muuttuu. Varsinkin vaelluskalakannat hyötyisivät lain muutoksesta.

– Käytännössä se merkitsee sitä, että jos kalalajit pääsevät pois RKTL:n listalta ja kannat nousevat, niin silloinhan ne rauhoituspäätökset voidaan purkaa. Kyse on siitä kannan pelastamisesta, ei siitä ettei arvokaloja voisi kalastaa, jos kanta on kunnossa, kertoo Niinistö.

Vaarantunutta merilohta ei silti löydy listalta. Syyksi Niinistö kertoo, sen että uhanalaisten ja vaarantuneiden kalakantojen parantamiseen löytyy muita keinoja.

– Näiden osalta merkittävät rajoitukset kiintiöiden ja ajallisten rajoitusten muodossa sekä alamittojen osalta olisivat tapoja, joilla kannat saataisiin kasvuun. Tässä etsitään tasapainoista kokonaisuutta, jossa kalastus olisi kaikkiaan kestävää.

Uudella lailla on kiire

Uusi kalastuslaki on tarkoitus saada seuraavien viikkojen aikana valtioneuvoston käsittelyyn. Eduskunnan käsiteltäväksi uusi laki halutaan ennen kesälomia. Laissa haetaan kaikkia poliittisia ryhmiä, luonnonsuojelujärjestöjä, ammattikalastajia sekä vapaa-ajankalastajat tyydyttävää kompromissia.

Kyse on siitä kannan pelastamisesta, ei siitä ettei arvokaloja voisi kalastaa, jos kanta on kunnossa.

Ville Niinistö

Kättä on väännetty niin lupamaksun suuruudestakin kuin yli 65-vuotiaiden vapautuksesta siitä. Keskusteluun on noussut myös alamittakysymykset sekä kiista vesialueiden omistajien ja ELY-keskusten päätösvallasta.

– Paljon on keskustelua myös siitä mitä pitäisi kirjata lakipykäliin ja mitä jättää asetusten varaan. Kalakantojen kestävyys ja kalalajien suojelu ovat tärkeitä perusperiaatteita. Itse laissa pitäisi olla vähän konkreettisempia keinoja siitä miten sitä periaatetta toteutetaan. Nykyiset, aika löysätkin asetukset voivat johtaa siihen, että kalakantojen asema heikkenee entisestään, Niinistö lopettaa.

Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta alkaen.