Järven tarina vie syvyyksiin, korkeuksiin ja muinaisiin aikoihin

Suosittu dokumentti Metsän tarina saa jatkoa Järven tarinasta, jota kuvataan parhaillaan. Järvien vuodenkierrosta kertovaa elokuvaa kuvataan ilmasta, pinnalta ja veden alla. Järven tarina yhdistää suomalaista mytologiaa luontodokumenttiin.

Kotimaa
Vedenalaista kuvaa Kiikunlähteestä.
MRP Matila Röhr Productions Oy

Järven tarina -elokuvaa tähdittävät Suomen järvien asukkaat kuten kalat, ravut ja nilviäiset. Luonnon vuotuista kiertokulkua kuvataan juonellisen tarinan kautta.

– Vaikka teemme luontoelokuvaa, meillä on fiktiivinen juoni. Se liittyy suomalaisiin vanhoihin myytteihin ja muinaisiin uskomuksiin järvistä sekä niiden hengistä, kertoo ohjaaja ja tuottaja Marko Röhr.

Järvidokumentti seuraa pari vuotta sitten tehtyä Metsän tarinaa, joka oli Suomen katsotuin dokumentti kautta aikojen. 800 000 euron Järven tarinasta on tulossa ison yleisön elokuva, mutta takana on ajatus luonnonihmeiden suojelemisesta.

– Emme suoraan ota kantaa siihen, mitä pitää tehdä. Tehtävämme on kertoa tarina, vaikuttaa ihmisten tunteisiin ja herätellä heitä ymmärtämään, kuinka tärkeitä järvet ovat.

Sukeltaja ui vedessä.
Järven tarinaa kuvataan myös veden alla.Elise Tykkyläinen / Yle

Luontodokumentti on kärsivällisyyslaji

Jouluna 2015 elokuvateattereihin tulevaa elokuvaa kuvataan eri puolilla Suomea, muun muassa Saimaalla ja Päijänteellä. Kuvausryhmällä on edessään vielä paljon töitä.

– Talvi oli hiukan ongelmallinen. Ensi talvena koetamme kuvata enemmän jääjuttuja. Haluamme juuri tietynlaista jäätä, esimerkiksi jäätymisiä ja jäiden lähtöjä, kertoo Röhr.

Hänen mukaansa luontodokumentti on vaikea elokuvatyyppi, sillä se vaatii pitkän kuvausajan. Järvielokuvaan tarvitaan lisäksi iso budjetti, sillä käytössä on huipputekniikkaa vedenalaiseen kuvaamiseen. Kuvausryhmä liikkuu myös ilmassa kuumailmapallolla ja helikopterilla.

– Tämä vaatii aikaa, rahaa, kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea onnea, että saamme tallennettua niitä ihmeitä.

Sukeltaja sukeltaa lähteessä.
Kiikunlähteen vesi näyttää turkoosiltaElise Tykkyläinen / Yle

Veden syntypaikka on myyttinen sukelluskohde

Järven tarinaa kuvattiin torstaina Hollolassa Suomen suurimmalla lähdealtaalla. Paikalla kuvataan lähinnä elokuvan juoneen liittyvää materiaalia.

– Kun tulin tänne ensi kertaa, astelin tumman metsän läpi ja turkoosi vesi tuijotti vastaan. Näin heti, että paikalla on myyttistä merkitystä, sanoo Marko Röhr.

Tekijäjoukkoon kuuluva hydrobiologi Roope Flinkman pitää niin ikään Hollolan Kiikunlähdettä erityisenä paikkana.

Meidän tehtävämme on kertoa tarina, vaikuttaa ihmisten tunteisiin ja herättää heitä ymmärtämään kuinka tärkeitä järvet ovat.

Marko Röhr

– Elokuvassa on ideana käydä läpi pohjoisen mytologian mukainen vedenkierto. Se on tavallaan myös luonnontieteellinen kierto. Vesihän syntyy täällä harjusta ja jatkaa siitä järviin sekä meriin. Tämä on minunkin mielestäni maaginen paikka, vaikka tiedemies olenkin.

Kiikunlähde on Suomen suurin lähdeallas. Sen pituus on 400 metriä. Kylmä pohjavesi pulppuaa lähteen silmässä hiekan seasta kuin hiekka kiehuisi, eikä lähde jäädy koskaan.

– Hienointa on värimaailma. Turkoosia, vihreää, valkoista hiekkaa ja tummia puunrunkoja. Tulee tunne, että olen paikassa jossa ihmisen ei edes kuulu olla. Puhutaan paikasta, joka on ollut olemassa tuhansia vuosia, kuvailee Marko Röhr sukelluskokemusta.