Koe uusi yle.fi

Talousnobelisti arvostelee kovin sanoin yritysjohtoa

Suomessa vieraillut talousnobelisti Edmund Phelps kritisoi tiukasti yritysten johtoa ja rahoittajia. Phelps toteaa Yle Uutisten haastattelussa, etteivät lyhytikäiset yritysjohtajat keskity vuosia vieviin innovaatioihin. Tämä heikentää yhteiskuntien mahdollisuuksia talouskasvuun.

talous
Edmund Phelps.
Columbian yliopiston taloustieteen professori Edmund Phelps.Jussi Nukari / Lehtikuva

Luentosali oli täynnä eturivin kutsuvieraita, kun talousnobelisti Edmund Phelps vieraili Filosofian Akatemian järjestämässä luentotilaisuudessa.

Uranuurtavia tutkimuksia muun muassa työttömyydestä, finanssipolitiikasta ja kasvusta tehneen nobelistin aiheena oli ”joukkokukoistus”.

– Kehittyminen, menestyminen, tavoitteiden saavuttaminen ja kokemukset, joiden avulla ihminen muuttuu paremmaksi, Phelps kuvailee Yle Uutisten haastattelussa termin sisältöä.

Konsulttislangilta kuulostavasta termistä huolimatta Phelpsin sanoma oli kaikkea muuta kuin kevyttä. Talousnobelisti arvosteli länsiyhteiskuntien kehitystä ja rakenteita.

Ne eivät hänen mukaansa auta ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntia kasvamaan. Mikä on Phelpsin mukaan mennyt pieleen?

Yritysjohto lyhytnäköistä

Muun muassa 1900-luvun suurimmaksi yhteiskuntafilosofiksi tituleeratun John Rawlsin kanssa työskennellyt Phelps toteaa, että yritysjohto muuttunut lyhytnäköiseksi.

– Toimitusjohtajat ja päälliköt tietävät, etteivät he nauti asemastaan pitkään. Siksi he ajattelevat pääasiallisesti suuria bonuksia, joita he saavat kautensa jälkeen, Phelps sanoo.

Lyhytnäköisyys johtaa Phelpsin mukaan siihen, etteivät yhtiöt kehitä innovaatioita, joiden toteuttamisessa menee "viisi tai kymmenen vuotta".

Tilannetta pahentaa vielä se, että yrityksien rahoittajat vaativat tuloksia vuosineljänneksittäin. Rahoitussektorin paine pitää toimivan johdon katseet tiukasti seuraavissa kuukausissa.

– Yritykset toimivat ympäristössä, jossa on vaikea ajatella innovaatioita, Phelps alleviivaa Ylelle.

Tämä heikentää myös yhteiskuntien mahdollisuuksia talouskasvuun.

Ratkaisu löytyy arvoista

Yllättäen Phelps nostaa ratkaisuksi renessanssin jälkeen vähitellen kehittyneet arvot.

– Näitä arvoja ovat individualismi, riskinotto ja itseilmaisu.

Phelpsin mukaan arvot tulivat lihaksi esimerkiksi Yhdysvalloissa 1950-luvulla, jolloin kansainväliset markkinat ja kuluttajat hyväksyivät useita maan tuotteita.

Tuolloin ihmisille tuli työstä enemmän kuin tapa ansaita leipää. Siitä haettiin "kukoistusta" eli haasteita, joiden voittamisesta saatiin tyydytystä.

"Joukkokukoistuksen" ideana onkin se, yksilöiden kukoistus johtaa yhteiskuntien hyvinvointiin ja talouskasvuun.

Nykytilanne ei näytä hyvältä. Paitsi että yritysjohdon ja rahoittajien toiminta on lyhytnäköistä, hallintokaan ei saa puhtaita papereita.

– Yhteiskunnissa on outo filosofia, että kaikkia pitää suojella. Se johtaa siihen, että kaikki verovarat käytetään nykytilanteen säilyttämiseen.

Sen sijaan Phelpsin mukaan lapsipuolen asemaan jäävät koulutuksen, innovaatioiden ja matalapalkka-aloilla työskentelevien tukeminen.

Hän ei kuitenkaan tyrmää sosiaaliturvaa.

– Yrittäjien ei tarvitse pelätä, että epäonnistuminen johtaa vararikkoon.