Kalalajien rauhoittaminen lailla jakaa mielipiteet – kutujokien kunnostaminen tärkeintä

Kalataloustieteen professori pitää ympäristöministeriön esitystä uhanalaisten kalalajien rauhoittamisesta lailla enimmäkseen hyvänä, vaikka ongelmiakin on. Ammattikalastaja ei pidä lailla rauhoittamista tarpeellisena.

luonto
Kalastaja merellä.
Ympäristöministeriö haluaa rauhoittaa kuusi uhanalaista kalalajia lailla. Asiasta oli Aamu-tv:ssä keskustelemassa kalataloustieteen professori Hannu Lehtinen Helsingin yliopistosta. Heikki Salokangas Suomen Ammattikalastajaliitosta osallistui keskusteluun puhelimitse.

Uhanalaisten kalalajien elpymiselle tärkeintä olisi kalojen kutujokien kunnostaminen. Näin arvioivat kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta ja porilainen ammattikalastaja Heikki Salokangas Ylen aamu-tv:ssä.

Lehtosen mukaan kalojen istutuksiin käytetyt varat olisi parempi käyttää kalojen lisääntymisalueiden kunnostamiseen ja kalateihin. Monet kalojen lisääntymiselle tärkeistä kutujoista on rakennettu.

– Olisi paljon parempi ratkaisu tehdä siten, että palautetaan luonnon lisääntymistä siellä, missä se on mahdollista ja lopetetaan nämä istutukset, Lehtonen sanoo.

Yle Uutiset kertoi torstaina, että ympäristöministeriö haluaa rauhoittaa kuusi uhanalaista kalalajia lailla.

Ammattikalastaja Salokankaan mukaan muutoksia olisi tehtävä muualle kuin kalastuslakiin, jos uhanalaisten kalojen tilannetta halutaan parantaa.

Monet kutujoet rakennettuja

Salokangas sanoo, että kalalajien uhanalaisuusluokitus johtuu siitä, että monet kalajoet eivät ole enää lisääntymiskelpoisia rakentamisen tai muun säännöstelyn vuoksi.

– Se tehtävä olisi siellä, eikä kalastuslaki sitä pelasta, Salokangas sanoo.

Lehtonen kertoo, että joihinkin kutujokiin saattaa nousta vain yhden käden sormin laskettava määrä vaeltavia taimenia. Järvilohi on Lehtosen mukaan käytännössä kuollut sukupuuttoon Suomesta ja viljelyn varassa.

– Viime vuonna Ala-Koitajoessa tapahtui lisääntymistä, mutta siinäkin kutupesät tuhoutuivat, kun voimalaitos laski liian suurella voimalla vettä sinne. Sitä ennen lisääntymistä on tapahtunut joskus 70-luvun alussa, 60-luvulla Suomessa.

Lehtonen toivoo, että järvilohen lisääntymisalueet saadaan kuntoon. Hän sanoo, että lajin kantojen elpyminen vaatii myös lajin rauhoittamista kalastukselta järvivaiheen aikana.

Lailla rauhoittaminen jakaa mielipiteet

Salokankaan mielestä ympäristöministeriön esittämä uhanalaisten kalalajien rauhoittaminen lailla ei ylipäätään ole tarpeellista.

– Se että lakiin tulisi tällaiset rahoitusmääräykset, se on tällaista poliittista peliä. Ne ovat ihan selvää asetustekstiä. Asetuksella yleensä tämäntyyppiset asiat yleensä hoidellaan, Salokangas sanoo.

Lehtonen näkee ympäristöministeriön esityksessä paljon hyvää, mutta samalla myös vikoja. Niistä suurimpana hän pitää vaellussiikaa koskevaa osaa.

– Kalastaja ei tunne tätä vaellussiikaa. Vaellussiian hoito tulisi järjestää aivan muulla tavalla. Parempi olisi nostaa verkkojen silmäkokoa, alamittoja ja tietysti suojella kutualueita.

Muiden esityksessä mainittujen kalalajien osalta Lehtonen pitää rauhoittamista lailla hyvänä. Lehtosen mukaan esimerkiksi meriharjuksen kannat ovat romahtaneet, ja hän pitää sen rauhoittamista lailla erittäin perusteltuna.