Eettisempää ruokaa filosofian avulla

Mitkä ruokaan liittyvät ominaisuudet tekevät siitä hyvää? Eettinen tuotantotapa, herkullinen maku, ravintoarvot kohdallaan – mikä mahtaa riittää. Tutkija Helena Siipi aikoo selventää ruokakeskustelun käsiteviidakkoa.

Kotimaa
Vihanneksia pöydällä
Anu Pöntinen / Yle

Jokainen tekee eettisiä valintoja kuluttajana, perheenjäsenenä ja kansalaisena sen mukaan, mikä oikealta tuntuu ja mikä taas tuntuu väärältä. Ruokakaupan hyllyn ääressäkin syntyy eettisiä tai vähemmän eettisiä ratkaisuja.

Filosofian erikoistutkija Helena Siipi purkaa ja kokoaa näitä arkipäivän valintoja ja esittää työkseen yllättäviä kysymyksiä ihmisestä ja luonnosta.

Kasvisten ja luomun tuolle puolen

– Ruoan etiikkaa on tutkittu paljonkin ruoan tuotannon näkökulmasta, Helena Siipi sanoo.

Kun me teemme ruokavalintoja, meitä ohjaa usein kaksi erilaista halua. Haluamme välttää vahinkoja tai haittaa ympäristölle ja ihmisille. Mutta toisaalta haluamme syödä hyvää ruokaa.

Helena Siipi

– Sehän näkyy kaupan hyllylläkin, meille on tarjolla reilun kaupan tuotteita ja luomutuotteita. Olemme siis kiinnostuneita siitä, missä olosuhteissa ruoka tuotetaan. Hyvin monet ovat kiinnostuneita ruoan tuotannon vaikutuksesta eläimiin, Siipi toteaa.

Kasvissyönti on usein nimenomaan eettinen valinta. Tässä mielessä ruoan etiikkaa on pohdittu ja siitä on paljon filosofista tutkimusta. Siiven mielestä se ei riitä.

Eettistä ruokaa etsimässä

– Kun me teemme ruokavalintoja, meitä ohjaa usein kaksi erilaista halua. Ne kamppailevat. Haluamme välttää vahinkoja tai haittaa ympäristölle ja ihmisille. Mutta toisaalta haluamme syödä hyvää ruokaa, Siipi kiteyttää.

Filosofian erikoistutkija Helena Siipi.
Filosofian erikoistutkija Helena Siipi.Jorma Tuominen / Yle

Tätä filosofian kannalta neitseellistä aluetta Siipi aikoo jatkossa tutkia. Mitä hyvä ruoka on?

– Filosofina en lähde tutkimaan, mikä ihmisistä maistuu hyvälle. Olen kiinnostunut käsitteistä, jotka liitämme hyvään ruokaan. Me sanomme, että hyvä ruoka on terveellistä, turvallista ja sitten se on vähintäänkin syötävää jos enempää.

Hyvään ruokaan liittyvät myös luonnollisuus, puhtaus ja aitous. Siiven mukaan nuo ominaisuudet ovatkin filosofisesti haastavia.

– Aion lähteä tutkimaan, tarjoavatko nuo monimerkityksiset käsitteet hyviä perusteita ruokavalinnoille, Siipi hahmottaa. Nämähän ovat niitä asioita, jotka markkinoinnissa liitetään mainostettuihin tuotteisiin. Kyselytutkimuksista tiedetään, että ne ovat kuluttajille tärkeitä.

Sanoilla on merkitystä

– Kaikki sanovat haluavansa puhdasta tai aitoa ruokaa, mutta puhuvatko kaikki samasta asiasta? Yhdelle luonnollisuus on sitä, ettei ruoassa ole lisäaineita. Käsittelemätön on hänelle luonnollista. Jollekin toiselle luonnollisuus tarkoittaa ihmiselle ravinnoksi hyvin sopivaa, luonnostaan helposti sulavaa.

Kaikki sanovat haluavansa puhdasta tai aitoa ruokaa, mutta puhuvatko kaikki samasta asiasta?

Helena Siipi

Siipi sanoo, että ruokakeskustelua vaikeuttaa se, että samoja sanoja käytetään aivan eri asioista.

– Käsitteiden sekaannus ei vaikeuta vain kuluttajan elämää. Elintarvikkeista tehdään tärkeitä poliittisia päätöksiä. Olisi hyvä tietää mistä päätetään.

Helena Siipi näkee, että filosofien panosta tarvitaan selventämään, mistä kukin puhuu, kun keskustellaan ruokaan liittyvistä arvoista.

– Ilmastonmuutoksen myötä joudutaan tekemään suuria päätöksiä, ja silloin olisi tiedettävä, mitä hyvä ruoka on.