Tuore museopomo: Nuoret mukaan kehittämään Ateneumia

Ateneumin uusi johtaja Susanna Pettersson haluaa nuoret mukaan museon kehitystyöhön. Ateneumiin perustetaan ensi syksynä nuorisopaneeli.

kulttuuri
Susanna Pettersson.

Ateneumin taidemuseon uusi johtaja Susanna Pettersson palaa kotipesään.

Hän aloitti taidemuseouransa Kansallisgallerian edeltäjän, Valtion taidemuseon museopedagogisessa yksikössä 90-luvun alkupuolella.

Helsinkiin Pettersson palaa Lontoosta, jossa hän ehti käydä vain kääntymässä Suomen Lontoon-isntituutin johtajana. Pesti alkoi viime vuoden maaliskuussa ja päättyy siihen, kun Pettersson aloittaa Ateneumin vetäjänä lokakuussa.

- Olen kasvanut museon ammattilaiseksi nimenomaan Ateneumissa, Pettersson kertoo.

Pettersson on väitellyt taidehistorioitsija, joka aloitti tutkijanuransa Ateneumin museokokoelman parissa.

Ateneumin uutena vetäjänä hän haluaa tuoda museon kokoelmat aiempaa vahvemmin esille myös itse museossa.

Museonjohtajista pula

Kansainvälisesti verkottuneista, tulevaisuuteen katsovista vapaista taidemuseoiden johtajista näyttää olevan Suomessa pula.

Siitä kertoo sekin, ettei yksikään Ateneumin johtajaksi virallisesti hakeneista asiantuntijoista kelvannut tehtävään.

Toisaalta Ateneumin johtajan paikka oli ehkä jo pedattu Petterssonille, sillä uutta johtajaa alettiin metsästää jo ennen kuin paikka pantiin edes virallisesti hakuun.

Ateneum on Suomen suurin taidemuseo ja Kansallisgalleria, jonka vetäminen vaatii monenlaisia taitoja.

Johtajan pitää pitää huoli muun muassa siitä, että paikka vetää väkeä jatkossakin.

Näyttelykävijät ovat kuitenkin vain yksi osa Ateneumin toimintaa, sillä verkko ja etenkin sosiaalinen media ovat tulleet yhä tärkeämmiksi toimintaympäristöiksi menestystä hakeville taidemuseoille.

- Näiden eri osa-alueiden kehittäminen on meillä jatkossa keskiössä, Pettersson linjaa.

Syksyllä Pettersson perustaa Ateneumiin nuorten paneelin, jonka tarkoituksena on ottaa nuoret mukaan museon kehitystyöhön.

Takavuosien vedenjakajat esille

Pettersson on innostunut taidemuseoiden kansainvälisestä suuntauksesta rekonstruoida takavuosien käänteentekeviä näyttelyjä.

Näin tehtiin esimerkiksi Venetsian biennaalissa viime vuonna, jossa Harald Szeemannin 60-luvulla kuratoima Arte Povera -näyttely rakennettiin viimeistä piirtoa myöten uudelleen.

Pettersson väläytti perjantain toimittajatapaamisessa, että Ateneumiin voisi hyvin rekonstruoida jomman kumman suomalaisten taidekäsityksiä ravistelleista 60-luvun Ars-näyttelyistä.

Ateneumin uusi johtaja puhuu myös pienten, nopeasti vaihtuvien näyttelyjen puolesta.

- Kansallisgalleria on suuri kokonaisuus, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki mitä tehdään täytyy olla valtavan suurta. Voi tehdä myös pieniä, jännittäviä asioita nopeasti. Se on yksi asia, jonka haluaisin nähdä täällä.