Koivunsilmuja, nokkosia, voikukkia, siankärsämöä, tietenkään kuusenkerkkää unohtamatta. Kaikkea tätä ja paljon muuta voi löytyä syötäväksi ihan kotipihalta. Luonnonvara-alan kouluttaja Annika Rahkonen löytää kotipihaltaan Kalajoen Himangalta nuorta karhunputkea.
– Tämä kanssa saa olla tarkkana, ettei sekoita sitä vuohenputkeen. Tässä on yksi lehtipari vähemmän kuin vuohenputkessa. Karhunputkesta otan lehtiä, joita voi käyttää pirtelöissä.
Kun villiyrttejä poimii säilöttäväksi, kannattaa odottaa aamukasteen haihtumista lehdiltä, muutoin poiminta-ajankohdalla ei ole väliä kunhan kasvi on tuore.
– Oli kasvi kuin kasvi, lehdet on kerättävä aina ennen kukintaa, opastaa Rahkonen.
Kotipihalta voi löytää yllättäviäkin makuelämyksiä, esimerkiksi puhkeamassa olevat pihlajannuput maistuvat karvasmantelilta. Silmuja voi käyttää mausteena leivonnassa.
Koivusta ja voikukasta iloa
Myös koivun pieniä lehtiä voi popsia sellaisenaan tai käyttää salaateissa ja pirtelöissä. Puiden antimista kuusenkerkkä lienee tunnetuin.
– Niitä voi popsia toukokuun lopusta alkaen niin kauan kun ne ovat pehmeitä ja vihreitä.
Arktiset Aromit ry neuvoo menemään kotipihan lisäksi rauhallisille, lannoittamattomille niityille, lehtometsiin ja hakkuuaukioille. Lähimpään maantiehen on syytä jättää etäisyyttä vähintään 25 metriä.
Voikukka on Keski-Euroopassa perinteinen salaattivihannes. Syötäväksi kannattaa valita nuoria, pienempiä lehtiä sillä suuret lehdet ovat usein kitkerämpiä.
– Lehdistä voi poistaa lehtiruodin ennen käyttöä. Rohkea lisää salaattiin myös keltaiset kukinnot väriä antamaan. Lehtiä voi käyttää leivällä, marinadeissa, kuullotettuna munakkaan seassa ja erilaisissa kasvisruoissa.
Kukkia taas käytetään voikukkasiman teossa, ja jääkuutioiksi pakastettuna ne koristavat juhlaboolin. Voikukan lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä, ennen kasvin kukkimista, neuvoo yhdistys.
Minna Mustonen / Yle Keski-Pohjanmaa