Nuorten aivoinfarktit yleistyneet – soita hätäkeskukseen ajoissa

Työstressi, väärät ruokailutottumukset ja liikkumaton elämäntapa lisäävät yhä nuorempien riskiä aivoverenkierron häiriöille. Aivoliiton järjestösuunnittelijan Risto Lappalaisen mukaan esimerkiksi noin 40-vuotiaiden keskuudessa aivoverenvuodot ovat kaksinkertaistuneet 4-5 vuoden aikana.

Kotimaa
Valtimoterveyspäivä
Risto Koskinen / Yle

Sydänsairaudet, diabetes ja aivoverenkiertohäiriöt ovat yhteiskunnalle kalliita ja merkittäviä tekijöitä muistuttaa Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen. Hänen mukaansa keskeiset syyt sairauksien lisääntymiseen ovat elitaso ja elämäntapatottumukset.

– Ruokailemme väärin ja liikumme liian vähän. Myös nopea informaatioteknologia kuormittaa ihmisiä paljon. Ihmisiä sairastuu esimerkiksi työelämän kiireiden takia. Stressinhallinnan kautta alkaa näkyä verenpaineet ja muut elimistön oireet.

Lappalaisen mukaan aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet huomattavasti yhä nuorempien keskuudessa.

Ihmisten pitäisi priorisoida, että mikä elämässä on tärkeää.

Risto Lappalainen

– Asia ilmenee muun muassa vakuutusyhtiöiden tilastoista. Esimerkiksi If:n tilaston mukaan muun muassa johtavissa asemissa olevien, noin 40-vuotiaiden työssäolevien nuorten aivoverenvuodot ovat kaksinkertaistuneet 4-5 vuoden aikana, Lappalainen sanoo.

Lappalaisen mukaan sairastumista voi ennaltaehkäistä ja tärkeää on kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan elämänhallintaan.

– Ensinnäkin ihmisiä pitää valistaa, jotta he kiinnittävät huomiota omaan terveyteensä ja stressitekijöihin. Elämää tulisi kuormittaa niin, että osataan myös levätä työviikon jälkeen. Ihmisten pitäisi osata priorisoida, mikä on elämässä tärkeää ja mihin keskittyy. Kuormittavuus on nykypäivänä niin kovaa ja huomaa, että usein ihmisillä on kyvyttömyyttä hallita elämäänsä riittävästi.

Hälytysmerkit tunnistettava ajoissa

Lappalainen muistuttaa, että esimerkiksi aivoinfarktin iskiessä hälytysmerkit tulee tunnistaa ja hoitoon hakeutuminen on tehtävä nopeasti.

– Nopea hoitoonhakeutuminen on ensiarvoisen tärkeää, jos aivoverenvuoto tai aivoinfarkti iskee tai ilmenee sydänoireita. Liian usein ihmiset jäävät vain kotiin kun tulee ensioireita.

Aivoverenkiertohäiriön voi tunnistaa yksinkertaisin kotikonstein.

Moni menee nukkumaan ja ajattelee, että kyllä oireet menevät ohi.

Risto Lappalainen

– Kun henkilö alkaa valittaa huonoa oloa, niin kannattaa pyytää häntä irvistämään. Jos suupieli jää roikkumaan, niin se on yksi oire. Lisäksi voi pyytää henkilöä nostamaan molemmat kädet ylös ja jos toinen käsi jää alas niin se on merkki, että aivoissa voi tapahtua jotain kamalaa. Myös puheesta voi tunnistaa oireet eli jos puhe on epäselvää niin se voi olla merkki häiriöstä. Lisäksi voi ilmetä näköhäiriöitä, Lappalainen listaa.

Lappalainen korostaa, että oireita ei kannata väheksyä, vaan apua tulee hälyttää mahdollisimman pian.

– Moni menee nukkumaan ja ajattelee, että kyllä se menee ohi. Lopulta tilanne voi kehittyä niin nopeasti, että henkilö hätääntyy eikä osaa toimia oikein ja ei välttämättä edes pysty enää soittamaan apua. Yksin ollessaan monet yrittävätkin kävellä tai ryömiä rappukäytävään, kun muuta ei voi. Monenlaisia selviytymistarinoita on kyllä vuosien aikana kuultu.

Valtimosairauksien riskitekijöistä kerrottiin maanantaina Kemissä järjestetyssä valtimoterveyden teemapäivässä. Esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella aivoverenkiertohäiriöitä ilmenee vuosittain noin 250.