Kasvio ei ole enää kesäläksy

Sotkamossa Salmelan koulussa oppilaita kiinnostaa kerätä perinteinen kasvio digitaalisen sijaan. Perinteistäkään kasviota ei silti tarvitse kerätä kesällä, sillä viidesluokkalaiset tekevät sen kouluajalla syyslukukauden alettua.

luonto
Kolme sivua kasviosta, jotka esittelevät haavan, pihlajan ja kuusen.
Kata Laurikainen / Yle

Vielä 1970-luvulla suomalaiset koululaiset saivat kesätehtäväksi kerätä satakunta kasvia, kuivata ja tunnistaa ne sekä kirjata ylös niiden latinankieliset nimet. Syksyllä kasvio kannettiin kouluun opettajan arvosteltavaksi ja kasvituntemus testattiin kokeella.

Systemaattisesta kasvien keruuttamisesta luovuttiin kouluissa vuosiksi, mutta nyt kasviot ovat jälleen mukana opetuksessa. Salmelan koululla Sotkamossa kasvioon kerätään 20 ennalta määrättyä kasvia.

– Aloitimme yleisimmistä pihapiirin kasveista, ja jatkoimme yleisimmillä puulajeilla. Sitten metsästä etsittiin käenkaali, metsäkurjenpolvi, metsätähti ja oravanmarja, luettelee luokanopettaja Juha Lukkari.

– Lopulta keräsimme vielä yleisimmät varpukasvit eli kanerva, mustikka, variksenmarja, vanamo ja puolukka. Nämä kaikki piti jokaisen kerätä.

Rauduskoivun ja hieskoivun lehdet kasvion sivuilla.
Kata Laurikainen / Yle

Niissä kouluissa, joissa kasvioita kasataan, tehtävä annetaan usein oppilaille kesälomaksi. Salmelan koulussa kasveja kerätään yhdessä syksyllä.

– Meilläkin kerättiin kasveja aikoinaan kesällä, mutta tulimme huomanneeksi, että keräämisen suorittivat yleisimmin äidit ja isoäidit. Päädyimme sitten keräämään ja käsittelemään kasvit yhdessä ja koulutuntien puitteissa, Lukkari sanoo.

Perinteinen kasvio kiinnostaa digitaalista enemmän

Koululaiset eivät enää nykyään etsi löytämilleen kasveille latinankielisiä nimiä.

– Ne latinankieliset nimet olivat aikoinaan vähän niin kuin itsetarkoitus. Tärkeintä on kuitenkin tunnistaa ympäröivästä luonnosta kasveja ja eläimiä, ja oppia käyttämään ihan jokapäiväisessä elämässä tuntemusta hyödyksi, Lukkari muistuttaa.

Oppi tuntuu menneen hyvin perille, sillä kaksiosasisessa kasvikokeessa pärjättiin luokanopettaja Lukkarin mukaan jälleen erittäin hyvin.

Oppilaan kuvittama kasvion kansi ja penaali pulpetin päällä.
Kata Laurikainen / Yle

Salmelan koulussa on päädytty tekemään kasviot perinteisesti eli keräämällä, tunnistamalla ja kuivaamalla. Koululaisille tarjottaan mahdollisuus myös digitaalisen kasvion tekemiseen, mutta yllättäen perinteisen kasvion tekeminen kiinnostaa enemmän.

– Osa oppilaista tekee digikasvioitakin, mutta selvästi oppilaille on ollut mieluisampaa käsitellä kasvioita käsissään. Nykynuoret ovat digitekniikassa niin pitkällä, että sillä ei ole heille enää kovin suurta arvoa, miettii Lukkari.

5–luokkalaisilla riittää innostusta ja kiinnostusta

Sotkamossa ja Salmelan koululla on päädytty teettämään kasviot 5. luokan syksyllä. Luokkatasoon päädyttiin siksi, että ikäluokasta löytyy selvästi kiinnostusta luonnosta. Aikaisemmin kasvioita tekivät yläkoululaiset, mutta tehtävän siirto alakouluun oli myös ajankäytön kannalta parempi vaihtoehto.

– Tämä nykyinen tuntijako sanelee jutun. Meillä on vain viidennen luokan kurssissa kasvion tekemiselle riittävästi tilaa. Muuten luonnontieteiden opettamisen tuntimäärä on niin tiukka, että ainakaan kouluaikana ei muilla luokkatasoilla olisi sille aikaa, Lukkari selittää.

Kuudesluokkalaiset Nina Parkkari ja Emmi Salminen esittelevät kasvioitaan.
Salmelan koulun 6A-luokkalaiset Nina Parkkari ja Emmi Salminen esittelevät kasvioitaan.Kata Laurikainen / Yle

Salmelan koulun oppilaat ovat nauttineet yhdessä tekemisestä ja yksilöllisen kasvion kasaamisesta.

– Ei kasvion tekeminen ollut vaikeaa, koska siinä oli kavereita auttamassa ja saatiin tehdä ryhmätyötä paljon. Pihapiirin kasveja oli mukavin kerätä, koska niissä oli kukkia ja niitä oli kiva käsitellä, sanoo 6A-luokan Emmi Salminen.

– Kasvion tekeminen oli ihan kivaa, ja olisin minä ehkä voinut tunnistaa joitain kasveja lisääkin, kertoo luokkakaveri Nina Parkkari..

Seuraavia kasvioita suunnitellaan jo

4. luokan luokanopettaja Juha Mustonen on tutustunut jo ensi syksyä varten oppilaiden kanssa perinteiseen kasvioon.

– Olemme käyneet jo muutamia kasveja keräämässä ja kuivanneet ne. Olemme opetelleet jo, kuinka kasvit laitetaan kauniisti teipillä kansioon. Perinteinen kasvio on edelleen suosituin vaihtoehto ensi syksynä. Vain muutama valitsi tehtäväkseen digikasvion.

Luokassani on valtava innostus kasvion tekemiseen. Saa nähdä riittävätkö koululla heille edes paperit, kun hommiin päästään.

Juha Mustonen

Kollegansa Juha Lukkarin tavoin myös Mustonen kehuu vuolaasti oppilaidensa kykyä tunnistaa kasveja ja eläimiä.

– Meillä oli toukokuussa lajitentti, jossa oli tunnistettavana 54 kasvi- ja eläinlajia. Parhaat vetelivät 52 tunnistusta, joten erittäin hyvällä mallilla ollaan menossa, sanoo Mustonen.

Mustonen keruuttaa oppilaillaan syksyllä 20 pakollista kasvia, mutta jo nyt tiedetään, että kasviot tulevat olemaan huomattavasti laajempia.

– Kaikki oppilaista halusivat kerätä enemmän kuin ne 20. Luokassani on valtava innostus kasvion tekemiseen. Saa nähdä riittävätkö koululla heille edes paperit, kun hommiin päästään, naurahtaa luokanopettaja Juha Mustonen.