Kymmenen vastausta vaaleista: mitä äänestystulos merkitsee?

Yle järjesti nettisivuillaan livekeskustelun, jossa yleisö sai kysyä EU-vaaleista asiantuntijoilta. Keskustelussa sivuttiin vaalitulosta, äärioikeiston nousua ja komission puheenjohtajuutta. Kokosimme vastaukset kymmeneen kiinnostavaan kysymykseen.

Osallistu
Jussi Lähde, Sanna Ukkola, Markus Leikola, Juho Rahkonen ja Juha Jokela
Jussi Lähde, Sanna Ukkola, Markus Leikola, Juho Rahkonen ja Juha Jokela.

Vaalit kiinnostivat yleisöä Yle Uutistenverkkosivujen livekeskustelussa. Kokosimme vastaukset kymmeneen yleisöä askarruttaneeseen, konkreettiseen kysymykseen.

1. Miten tämä vaalitulos heijastelee kotimaan politiikkaan?

Markus Leikola: Kyllä se heijastelee, vaikkakin seuraaviin vaaleihin on aikaa. Ja äänethän jaetaan joka tapauksessa uudestaan aina kaikissa vaaleissa.

Juho Rahkonen: Tämä vaalitulos ei heijastu suoraan kotimaan politiikkaan. Eurovaalit ovat aika lailla eri asia kuin eduskuntavaalit. Toki moni pääsi keräämään tunnettuutta.

2. Miksi PS:n ja SDP:n tulos jäi odotettua pienemmäksi?

Juho Rahkonen: Eurovaalit eivät ole SDP:n ja perussuomalaisten äänestäjien ominta aluetta. Heidän äänestäjänsä ovat paljolti työväestöä, lisäksi SDP:ssä on paljon eläkeläisiä.

Jussi Lähde: Oli puolue mikä tahansa, niin huono vaalitulos kertoo siitä, että puolue ei ole saanut viestiään läpi ja että puolueen organisaation aika ei ole mennyt oikeisiin asioihin – tai puhtia on puuttunut. Mielestäni kannattaa EU-vaaleissa pohtia myös ehdokasasettelun onnistumista.

3. Miksi eurovaaleissa ei ole vaalipiirejä?

Juho Rahkonen: Minulla on muuten yksinkertainen selitys siihen, miksi eurovaalien äänestysprosentti jäi odotetun alhaiseksi: eurovaaleissa on yli 200 ehdokasta ja vaalipiirinä koko maa! Ota siinä sitten selvää eri ehdokkaista.

Jussi Lähde: Kolmentoista paikan jakaminen vaalipiireihin merkitsisi sitä, että vain suurimmat puolueet saisivat ehdokkaita läpi.

4. Kuinka on mahdollista nykyisellä vaalisysteemillä, että valituiksi tulevat suurten puolueiden ehdokkaat, jotka saivat vähän ääniä?

Juho Rahkonen: Se on se suhteellinen vaalitapa: äänestäjä ei äänestä pelkästään ehdokasta, vaan samalla koko tämän edustamaa puoluetta.

Markus Leikola: Olisihan sekin epäreilua, jos puolue saisi miljoona ääntä, mutta niistä menisi kärkiehdokkaalle 990 000 ja muut saisivat muutamia satoja, vaikka kaikki ovat olleet samalla asialla. Vai olisiko?

5. Ovatko eurovaalit henkilö- vai puoluevaalit?

Juho Rahkonen: Eurovaalit ovat sekä henkilö- että puoluevaalit. Taloustutkimuksen tekemän mielipidetutkimuksen mukaan myös äänestäjille henkilö ja puolue ovat eurovaaleissa tasan yhtä tärkeitä äänestyspäätöstä tehdessä.

Markus Leikola: Eikä vain henkilö- tai puoluevaalit – myös liittovaltion puolesta ja vastaan, euron puolesta ja vastaan, sukupuolivaalit ja ja ja... mitä vielä voisi olla...

6. Äärioikeisto, EU-skeptikot ja säästöpolitiikkaa vastustava vasemmisto ovat kasvattamassa paikkamääräänsä EU:ssa. Miten tämä vaikuttaa?

Juha Jokela: Erityisesti laita- ja äärioikeiston populistit ovat hajanainen porukka. Vielä ei ole tietoa miten ne ryhmittyvät parlamentissa ja syntyykö parlamenttiin vahvoja EU-skeptisiä ryhmiä, joilla on yhtenäinen poliittinen agenda.

Jussi Lähde: Äärivasemmiston paikkamäärän kasvu jäi ennakoidusta. Äärioikealla tapahtunut kannatuksen kasvu todennäköisimmin saa perinteiset parlamenttiryhmät löytämään toisensa nopeammin ja helpommin. Kiinnostavaa on se, miten äärioikeisto haluaa parlamenttia käyttää, onko se kaikukoppa vai todellinen työkalu.

7. Kenestä tulee komission puheenjohtaja ja millaisella koalitiorakennelmalla?

Markus Leikola: Oma veikkaukseni on: EPP:stä, mutta ei Juncker, häntä vastustetaan liikaa mm. Britanniassa, ja kukaan ei halua ärsyttää Britanniaa nyt näinä herkkinä aikoina. Kyllä siinä on Kataisellakin mahdollisuutensa – viimeksiBarroso nousi kaikkien vedonlyöntilistojen ohi.

Jussi Lähde: Eilisessä tiedotustilaisuudessa Junckeriagrillattiin aika tylysi siitä, "kenellä hänet tullaan korvaamaan". Luulen, että Juncker on pakko valita, ettei kärkiehdokasstatuksesta tule täysi farssi. Kuinka pitkään Juncker sitten tehtävässään on, saattaa olla aivan toinen kysymys.

8. Kuinka dramaattisia olisivat erot Schulzin ja Junckerin johtamien komissioiden välillä?

Markus Leikola: Veronkierron vastainen taistelu ei ole kiinni vain komission puheenjohtajasta, vaan siitä, kenestä tulee talouskomissaari – ja keskeiset päätökset vaativat edelleen kansallisvaltioiden päämiesten huippukokouksen sekä aiempaa enemmän myös parlamentin myötävaikutuksen.

Jussi Lähde:Kyse on painavimpien salkkujen kantajista ja heidän esikuntiensa mielenkiinnosta priorisoida asioita. Väitän, että ero olisi suuri.

9. Eikö Ranskan vaalitulos käytännössä romuttanut EU:n liittovaltion?

Markus Leikola: Ei Le Pen ole siirtämässä Ranskaa ulos EU:sta. Kuten edellä on jo käynyt ilmi, ei ole mitään yhtä tiettyä liittovaltio-konseptia, joka voisi romuttua – on vain enemmän tai vähemmän yhteistyötä maiden välillä.

*Juha Jokela: *Huomatkaa, että federalismi-sanassa ei esiinny sanaa valtio. EU:ssa on jo nyt paljon federalistisia piirteitä.

10. Mikä oli mielestänne eilisen äänestystuloksen merkittävin asia?

Jussi Lähde: Summaisin vaalit seuraavasti: Arpa on heitetty. Eri puolilta katsottuna se antoi erilaisen noppaluvun.

Markus Leikola: Vaalitulos oli melkoisen odotettu: eurokriittisyys voimistui, mutta maltilliset saivat torjuntavoiton. Erot eri maiden välillä ovat isoja.