Yhä useampi lapsi saa alkunsa lahjasiittiöillä

Luovutetuilla siittiöillä tehtiin yli tuhat keinohedelmöitystä vuonna 2012. Hoitojen tuloksena syntyi 119 lasta. Yksi heistä on turkulainen Stella.

terveys
Lapsi äidin sylissä.
Sarita Blomqvist / Yle

Turkulainen 31-vuotias Hanna tiesi jo lukioikäisenä haluavansa jonain päivänä äidiksi. Hän asui vuosia Lontoossa ja työskenteli hoitajana viisilapsisessa perheessä. Kolmenkympin kolkutellessa biologinen kello tikitti hurjaa vauhtia. Se oikea ei ollut tullut vastaan, mutta Hanna halusi lapsen. Oli ratkaisujen aika.

– Minulle on aina ollut huomattavasti tärkeämpää saada lapsi kuin löytää mies, vaikka olisihan se ollut kivaa löytää se unelmien mies, jonka kanssa olisi voinut tehdä lapsen.

Hanna otti yhteyttä Väestöliittoon, jonka kautta moni yksin lasta haluava nainen on saanut avun.

Yksin hoitoa hakeva haluaa lasta palavasti

Vuodesta 2007 asti voimassa ollut hedelmöityshoitolaki sallii hoidot eri sukupuolta oleville pariskunnille, naispareille ja naisille, jotka hakevat hoitoa yksin, eli itsellisille naisille.

Miehet yksin tai miesparit eivät voi hankkia lasta, sillä sijaissynnyttäjien käyttö ei ole Suomessa sallittua.

Lasta ei voi hankkia tappamaan yksinäisyyttä tai miksikään pikku nukeksi.

Väestöliiton Turun klinikan vastaavan hoitajan Marja Tervosen mukaan yksin lapsen hankkivat naiset ovat usein hedelmällisen iän iltapuolella, haluavat lasta palavasti ja ovat erittäin tietoisia vastuistaan ja oikeuksistaan.

– Monella on taustalla pitkä parisuhde, joka on ehkä päättynyt tai mies ei ole edes halunnut lapsia. Moni on miettinyt lapsen hankkimista pitkään. Joskus on nähtävissä suurikin ahdistus, kun on luonnollinen tarve saada lapsi ja perhe, mutta sitä kumppania ei löydy ja ikä alkaa tulla vastaan.

Ennen hedelmöitystä tutkittiin pää

Ennen kuin hoitoja alettiin edes suunnitella Hannalla oli edessään lääkärikäynti, tunnin keskustelu hoitajan kanssa ja psykologin vastaanotto.

– Neuvonnassa puhutaan omasta elämäntilanteesta, luovuttajista ja laista. Yksi tärkeimmistä asioista on tukiverkoston kartoittaminen. Ketkä läheiset voivat auttaa lapsen kanssa, jos äiti on esimerkiksi kuumeessa, kertoo Marja Tervonen.

Psykologi keskustelee yksin lasta hankkivan kanssa usein motiiveista. Hannan mielestä lasta ei voi hankkia yksin, ellei asiaa ole harkinnut pitkään ja hartaasti. Käynti psykologilla jo ennen hoitojen aloittamista tähtää sekä tulevan lapsen että äidin hyvinvointiin.

– Lasta ei voi hankkia tappamaan yksinäisyyttä tai miksikään pikku nukeksi. Kyllä tämän pitää olla vuosien harkinnan tulos, Hanna huomauttaa.

Tervosen mukaan tilanteita, joissa psykologi päättäisi suositella, että hedelmöityshoitoja ei aloiteta, tulee vastaan äärimmäisen harvoin. Jos sellainen tilanne tulee vastaan, taustalla on usein tukiverkoston puute.

Koska Hannalla oli kokemusta suuren lapsikatraan hoitamisesta, oman lapsen kanssa pärjääminen ei pelottanut. Tulevalla lapsella olisi rakastavat isovanhemmat, serkkuja, eno ja täti sekä paljon äidin ystäviä ympärillä.

– Minulla oli hyvin realistiset käsitykset äitiydestä.

Harva haluaa valita lapselle ominaisuuksia

Varsinainen hoito voi alkaa, kun klinikka näyttää vihreää valoa. Ennen hoitoja luovutuksen saaja voi valita joitain ominaisuuksia, joita haluaa luovuttajallaan olevan.

Joskus on nähtävissä suurikin ahdistus, kun on luonnollinen tarve saada lapsi ja perhe, mutta sitä kumppania ei löydy ja ikä alkaa tulla vastaan.

– Laki antaa luvan siihen, että voimme kertoa luovuttajasta hiusten ja silmien värin, pituuden ja etnisen taustan. Silloin, kun on kyse itsellisestä naisesta laboratorio yleensä valitsee siitä, mitä siittiöitä on tarjolla. Niitä ei kuitenkaan yleensä ole varastossa kauheasti.

Tervosen mukaan luovuttajan ominaisuuksista ovat usein kiinnostuneet pariskunnat, jotka haluavat lapsen muistuttavan tulevaa isäänsä. Yksin lasta hankkivia naisia luovuttajan ominaisuudet harvemmin kiinnostavat.

– Kyllä he haluavat vain sen lapsen. Aika monella on ollut pienestä tytöstä asti toive saada lapsi, Tervonen summaa.

– Olisin saanut valita haluanko tumman tai vaalean luovuttajan, mutta eipä sellaisella ollut minulle väliä, Hanna kertoo.

Siittiöiden luovuttajilla on kuitenkin laajat oikeudet sukusolujensa käyttöön. Luovuttaja voi esimerkiksi päättää, että hänen siittiöitään saa antaa vain aviopareille. Lain mukaan siittiöitä voidaan säilyttää 15 vuotta, mutta luovuttaja voi määrätä aikarajan lyhyemmäksi.

– Aika harvoin kukaan mitään ehtoja koskaan asettaa. Potilasryhmien suhteen on tullut joskus ehtoja. Joku on rajannut, että siittiöitä voi antaa vain Suomen kansalaisille tai vain neljälle eri saajalle.

Vasta kuudes kerta tärppäsi

Hoito aloitetaan mahdollisimman kevyesti, vaikka luonnonmukaisuuteen ei päästäkään. Lääkäri suositteli Hannalle inseminaatiota. Siinä pakkasesta sulatetut ja pestyt siittiöt ruiskutetaan suoraan kohtuonteloon. Hannan ensimmäinen inseminaatio tehtiin vuonna 2011.

Äiti halusi vauvan, sinut. Äiti meni lääkäriin, joka laittoi vauvan siemenen äidin mahaan ja sinä aloit kasvaa.

– Pitää tehdä testejä, jotka kertovat milloin ovuloi. Kun ovuloi, pitää soittaa klinikalle. Joko samana tai seuraavana päivänä tehdään inseminaatio. Se on 20 sekunnin toimenpide eikä mitenkään kauhean kivulias tai vaikea.

Tervosen mukaan kevyidenkin hoitojen rankkuus yllättää monet naiset. Vaikka keinohedelmöitykseen turvautuvat naiset ovat usein täysin terveitä ja siittiöt hyvälaatuisia, juuri kenelläkään ei tärppää ensimmäisestä yrityksestä.

Hanna kävi inseminaatiossa kuusi kertaa. Lopulta hedelmöitys onnistui hormonihoitojen avulla.

– Vasta syyskuussa 2012 raskaus lähti käyntiin. Tuntui siltä, että kaikki muut saavat lapsia paitsi minä. Muut vain jättävät pillerit pois ja naps. Minä maksan tuhansia euroja siitä, että voisin ehkä tulla raskaaksi eikä millään onnistu. Kun se vihdoin tärppäsi, tein varmaan seitsemän raskaustestiä samana päivänä enkä silti ollut uskoa raskautta todeksi.

Luovuttajaa ei kutsuta biologiseksi isäksi

Lahjasiittiöiden käyttö keinohedelmöityksissä on kasvattanut suosiotaan vuodesta 2009 asti. Ennakkotilastojen mukaan lahjasiittiöillä tehtyjen keinohedelmöitysten määrä jatkoi hienoista kasvua viime vuonna.

Noin neljä prosenttia vuosittain syntyvistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoidosta. Lahjasiittiöiden avulla syntyy vuosittain noin sata lasta. Määrä ei ole suuri, mutta Hannan mukaan lahja on korvaamaton varsinkin, kun se lopulta konkretisoituu sylissä pötköttäväksi vauvaksi.

Nyt Hanna on kohta vuoden täyttävän Stellan äiti. Juridisesti Stellalla on vain yksi vanhempi, hänen äitinsä Hanna. Miestä, jolta Stella on saanut puolet geeneistään, ei kutsuta isäksi tai edes biologiseksi isäksi. Mies on puheissa luovuttaja tai hyväntekijä.

Mies on puheissa luovuttaja tai hyväntekijä

Marja Tervonen

– Lapselle on tässä tapauksessa aika helppo kertoa hänen alkuperästään, koska sen voi tehdä positiivisella tavalla. Hän on kuitenkin ollut erittäin toivottu. On olemassa erilaisia kirjoja ja tarinoita, joita voi käyttää kertomisessa apuna, Marja Tervonen opastaa.

Hanna ei halua peitellä Stellan alkuperää, vaikka turvallisuussyistä esiintyykin jutussa vain etunimellään. Stellan alusta kerrotaan kuitenkin tutuille, puolitutuille ja päiväkodissakin kaikille, kun sen aika tulee. Hanna ei halua Stellan kokevan, että tytön alkuperässä olisi jotain piiloteltavaa.

Stella saa itse tietää heti, kun hänen kanssaan voi asiasta jutella. Kun Stella täyttää 18, hänellä on oikeus saada tietää luovuttajansa henkilöllisyys.

– Äiti halusi vauvan, sinut. Äiti meni lääkäriin, joka laittoi vauvan siemenen äidin mahaan ja sinä aloit kasvaa. Siemen tuli kiltiltä mieheltä, joka lahjoitti sen.