Pekka Pekkala: Raskauden piilottelu tekee sinusta lähes nettirikollisen

Kenen tahansa digitaalisesta menneisyydestä saa sopivasti valikoimalla ikävän. Mutta myöskään yksityisyyden äärimmäinen varjelu netissä ei ole aina ongelmatonta, pohtii Pekka Pekkala blogissaan.

Pekka Pekkala
Pekka Pekkala.
Pekka Pekkala.Flaminia Fanale

Sinäkin olit joskus teini. Tai lapsi. Tai ylipäänsä harkitsematon. Teit tyhmiä tekoja.

Heitit kiinalaisia väkijoukon jalkoihin uutta vuotta juhliessa. Teit kiljua päiväkodin välikatolla. Katsoitte kavereiden kanssa kaikki kielletyt kauhuelokuvat, kuuntelitte Slayeria ja melkein poltitte vahingossa kylän ainoan arvorakennuksen.

Ehkä mikään yksittäinen teko ei ollut sinällään kamala. Mutta sopivasti yhdistelemällä niistä saa muotoiltua kuvan ihmisestä, joka on ainakin jollain tasolla epäilyttävä. Muutama huoleton Facebook-päivitys, kavereiden lataama YouTube-video, anonyymi blogipostaus, Instagram-kuva tai arkistoitu chattitiedosto.

Onneksi kukaan ei tiedä, mitä tyhmyyksiä teit nuorempana. Hölmöt kuvat kellastuvat kansioissa ja muistot mielissä.

Juuri nyt nuoruuttaan elävillä ei ole tätä luksusta. Heidän arjestaan jää digitaalisia jälkiä joka paikkaan. Katumuspillerihaku Googlessa. Paikannustiedot kännykästä. Arveluttavaa häiriökäyttäytymistä online-tietokonepelissä. Ahdistunut kouluaine opettajan tietokoneen kovalevyllä.

Kun 2010-luvun nuoret ovat ehdolla vaaleissa, jokaisesta paljastuu potentiaalinen koulukiusaaja, huumeveikko tai kouluampuja. Kenen tahansa digitaalisesta menneisyydestä saa sopivasti valikoimalla ikävän.

Siksi EU-tuomioistuimen päätös oikeudesta tulla unohdetuksi eli pyyhkiä vanhoja Google-hakuja on hyvä keskustelunavaus yksityisyydestä (siirryt toiseen palveluun). Päätös on sinällään hassu ja sitä on helppo kiertää: Amerikka-versio Googlesta ei poista mitään, koska se olisi täkäläisen käsityksen mukaan sensuuria. (siirryt toiseen palveluun)

*Toki pelkkä Google-hakujen poisto *on vain pisara meressä. Käytännössä joka kerta verkossa liikkuessasi sinusta kerätään tietoa vähintään kaupallisiin tarpeisiin. Yhdysvaltalaisten palvelujen, kuten vaikkapa Googlen tai Facebookin, on pakko luovuttaa käyttäjätietoja USA:n hallitukselle niitä pyydettäessä (siirryt toiseen palveluun).

Tässä vaiheessa koko internet alkaa tuntua niin ahdistavalta, että on aika vetää foliohattuvitsit esiin. Olisi kuitenkin ehkä järkevämpää aloittaa valmistautuminen siihen, (siirryt toiseen palveluun)että netin seuraava hitti on jakamisen sijaan yksityisyys.

Tällä hetkellä yksityisyyden varjeluun tarkoitetut ohjeet (Yle, MikroPC (siirryt toiseen palveluun), Journalisti (siirryt toiseen palveluun)) ovat vielä hieman liian monimutkaista tavalliselle käyttäjälle. Onneksi markkinoille alkaa vähitellen tulla myös helppokäyttöisempiä tuotteita.

F-Securen Freedome (siirryt toiseen palveluun) piilottaa kännykkäliikenteesi kaikilta nuuskijoilta. Wickr (siirryt toiseen palveluun) on aikuisten versio Snapchatista. Se suojaa viestit niin, että kukaan ulkopuolinen ei pääse niihin käsiksi.

Tietokoneen nettiselaimeen voi asentaa blokkausohjelman (siirryt toiseen palveluun). Se estää esimerkiksi uutissivustoja jakamasta tietojasi mainostajien kanssa. Itse käytän Ghostery (siirryt toiseen palveluun)-nimistä selainlisäkettä. Se sotkee välillä sivuja, mutta antaa hyvän kuvan selaustietojeni leviämisestä.

Yhdysvaltalainen professori Janet Vertesi halusi mennä vielä pidemmälle salatakseen raskautensa markkinoijilta (siirryt toiseen palveluun). Hän kielsi sukulaisia onnittelemasta tai puhumasta tulevasta vauvasta sähköpostissa tai Facebookissa. Näin tekstejä nuuskivat mainosrobotit eivät saisi vainua vauvasta ja postilaatikko säilyisi vapaana ilmaisista vaipoista.

Luottokorttiyhtiöiden ja pankkien urkinnan hän esti ostamalla kaiken vauvatavaran käteisellä tai lahjakorteilla. Ilman bonuskortteja. Lopputulos oli yllättävä.

"Käytökseni muistutti rikollisen toimia. Salatessani yksityisyyttäni leimaannuin odottavan äidin sijaan rikolliseksi."

Pekka Pekkala
Kirjoittaja on toimittaja ja tutkija, joka kirjoittaa työkseen arjen teknologiasta ja median tulevaisuudesta.

Osallistu kolumnien kirjoittamiseen ja kommentoi osoitteessa twitter.com/pekkapekkala (siirryt toiseen palveluun) tai facebook.com/pekkala.pekka (siirryt toiseen palveluun)