Kaikki talviolympialaisista!

Näin pidät hyvän juhlapuheen

Esiintymiskouluttaja muistuttaa, että juhlapuheen täytyy tulla sydämestä ja tunteella. Liikuttuminen usein vain parantaa puhetta. Peilin edessä puhetta ei kuitenkaan kannata harjoitella.

Aamu-tv
Koulutuspäällikkö Perttu Laaksonen antaa vinkkejä juhlapuheen pitäjälle.
Kevään juhlahuippu on viikonloppuna ja monelle se merkitsee puheen pitämistä. Koulutuspäällikkö Perttu Laaksonen antaa siihen vinkit.

Puhetta suunnitellessa kannattaa lähteä liikkeelle tunteesta. Näin ohjeistaa Ylen aamu-tv:ssä vieraillut esiintymiskouluttaja Perttu Laaksonen Puhe Production Oy:stä.

– Hyvä puhe on tilanteesta kiinni. Täytyy miettiä, kenelle ollaan puhumassa ja mitä ollaan puhumassa. Sen mukaan menee hyvä puhe, Laaksonen neuvoo.

Hänen mukaansa hyvä puhe on henkilökohtainen.

– Esimerkiksi valmistujaisissa tai häissä, missä isä tai äiti puhuu lapselle, niin puhutaan sille ihmiselle, joka on siinä tilanteessa. Puheessa täytyy näkyä, että ihminen on siinä oikeasti läsnä ja puhuu sydämestä sydämelle.

Liikuttumista ei kannata yrittää estää

Laaksonen tietää, että moni pelkää liikuttuvansa puheen aikana. Juhlissa on usein paljon tunnelatausta, esimerkiksi jo lapsi valmistuu ja on muuttamassa pois kotoa.

– Jos tilanteessa liikuttuu, niin se voi olla hyvin muistorikas ja ainutkertainen tilanne. Lapsi saattaa muistaa sen aina. Se on vähän niin kuin siunaus matkalle. Arki on usein sellaista, ettei kauniita ja hienoja asioita tule sanotuksi toisille. Sanoista tulee merkittäviä ja lapsi saattaa muistaa, että isä sanoi silloin minulle näin. Ne sanat voivat olla läpi elämän kantavia, kertoo Laaksonen.

Sanoista tulee merkittäviä ja lapsi saattaa muistaa, että isä sanoi silloin minulle näin. Ne sanat voivat olla läpi elämän kantavia.

Perttu Laaksonen

Kyyneliin liikuttumista voi ajatella myös lahjana.

– Jos vaikka häissä isä puhuu tyttärelleen, niin ei voisi oikeastaan antaa parempaa lahjaa lapselleen kuin sen, että liikuttuu siinä tilanteessa.

Listaa, mitä haluat kertoa

Laaksonen sanoo, että puheessa ja retoriikassa on sääntöjä vaikka kuinka paljon, mutta tärkeintä on kuitenkin ensin miettiä, kenelle on puhumassa.

– Sen jälkeen voi listata, mitä asioita haluaisi puhua. Sitten voi katsoa, millainen kokonaisuus siitä alkaa syntyä. Voi etsiä sellaisia loogisia yhteyksiä, että miten asiat liittyvät toisiinsa ja alkaa muodostaa tarinaa. Tarina on hyvä.

Lopuksi tarinalle kannattaa miettiä hyvä lopetus ja sen jälkeen vielä mukaansa tempaava aloitus. Kokonaisuutta on hyvä vähän harjoitella, mutta ei peilin edessä.

– Jos harjoittelee peilin edessä puhetta, alkaa helposti esittää sitä. Hyvä keino on vaikkapa autoa ajaessa puhua ajatuksia ja kertoa niitä ääneen. Voi laittaa vaikkapa korvanapin korvaan, jotta kaikki luulevat, että puhut puhelimeen. Silloin kuulee itsekin, että mitä sanoo ja millä tavalla.

Laaksosen mukaan puhetta ei tarvitse loppuun saakka kirjoittaa ja harjoitella, vaan riittää, kun on kertonut ajatuksiaan ja lämmitellyt niitä.

– Viisi minuuttia on minimikesto puheelle, jotta ehtii sanoa jotain. 20 minuuttia taas on jo pitkä puhe, Laaksonen vielä vinkkaa.