Löytö Karibialta: Brittisiirtolaiset turvautuivat taikuuteen

Kahden plantaasin asuintalojen perusteista löytyneillä esineillä ilmeisesti etsittiin suojaa espanjalaisten hyökkäyksiltä ja pyrittiin estämään orjien kapinointi. Maagiset tavat olivat tulleet siirtolaisten mukana vanhasta maailmasta.

Ulkomaat

Kahdella Karibian saarella tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt merkkejä maagisista keinoista, joilla 1700-luvun brittisiirtolaiset pyrkivät ilmeisesti suojelemaan itseään.

Esineet löytyivät kahden plantaasin asuintalojen perusteista Britanniaan kuuluvilta Neitsytsaarilta. Pienet saaret sijaitsevat pääsaaren Tortolan lähistöllä. Maanomistajan pyynnöstä tarkkaa paikkaa ei ole kerrottu.

Toinen löydöistä on joukko viinirypäleiksi kutsuttuja ammuksia, jotka parin sentin mitastaan huolimatta ammuttiin tykillä, ja toinen on säilytysastian muotoon veistelty kotilonkuori. Mitä ilmeisimmin esineillä pyrittiin torjumaan noitien pahat temput, sanoo yhdysvaltalaisen Michigan-Dearbornin yliopiston tutkija John Chenoweth.

Väkivaltaisella esineellä väkivaltaa vastaan

Ammukset olivat siirtolaisille tärkeää tavaraa. Aikakirjat kertovat, miten saarelaisten valittivat tuon tuosta Lontooseen, ettei heillä ollut tarpeeksi aseita ja ammuksia varautuakseen espanjalaisten hyökkäykseen tai orjien kapinointiin. Ammusten uhraamisella muuhun kuin ampumistarkoitukseen täytyi olla hyvä syy, Chenoweth päättelee.

Rauta-ammukset oli kätketty kuoppiin, joihin oli sitten isketty kaksi sokeriplantaasin asuintalon tukipilaria. Säilöpaikasta ei voinut olla kyse, sillä ammuksiin olisi päässyt käsiksi vain purkamalla talon perustukset. Kuopassaan ammukset myös vähitellen ruostuivat käyttökelvottomiksi.

Usko raudan maagisiin voimiin, kykyyn torjua pahaa, on tuttu vanhasta Euroopasta, myös Suomesta. Syyksi on esitetty sitä, että veressä tuoksuu rauta. Raudasta tehtyjä tarvekaluja oli tapana kätkeä koteihin ja karjatiloihin suojaksi noitia ja pahoja henkiä vastaan.

Chenoweth arvelee, että 1700-luvun Karibialla suojaesineeksi valittiin tarkoituksella juuri ammus: asukkaat uskoivat, että väkivaltaan tarkoitettu esine kykeni parhaiten myös suojelemaan väkivallalta.

Turvautuiko kveekarikin "noidanpulloon"?

Toisen plantaasin asuintalon pilarinkuopasta arkeologit löysivät kotilonkuoren, josta oli muotoiltu pieni astia. Vieressä oli kasa kalanruotoja, neuloja ja käärmeenluita.

Chenowethin mukaan kyseessä vaikuttaa olleen toinen taikaesine, joka kätkettiin perustuksiin noin vuonna 1740, kun talon muotoa muutettiin.

Vastaavanlaisilla "noidanpulloiksi" kutsutuilla esineillä on Englannissa pitkä historia, joka ulottuu kristinuskoa edeltäneisiin aikoihin. Pahaa symboloivien käärmeenluiden panemisen kuoren sisälle luotettiin kumoavan henkien ilkeät aikeet ja loitsut, joita jonkun asukkaan päälle oli kenties langetettu.

Karibialaistilalla asuttiin ja viljeltiin ilmeisesti puuvillaa noin vuosina 1720–1780. Tutkijoita kummastuttava seikka on aikakirjamerkintä, jonka mukaan tilan omistaja oli kveekari. Tuon englantilaisen protestanttiliikkeen jäsenet yleensä kaihtoivat taikarituaaleja.

Chenoweth esitteli tutkimuksensa Amerikan arkeologien järjestön vuosikokouksessa toukokuussa Texasissa. Live Science -verkkosivulla on julkaistu hänen haastattelunsa.