Syntyvyys vähenee ja jakautuu yhteiskunnallisesti

Suomessa lapsia syntyy aikaisempaa vähemmän. Syntyvyys on laskenut jo useita vuosia peräkkäin. Syntyvyys on myös yhteiskunnallisesti jakautunut, matalammin koulutetut saavat vähemmän lapsia.

Kotimaa
Aikuinen ja kaksi lasta.
Tommi Parkkinen / Yle

Suomi on pitkään ollut syntyvyydessä Euroopan kärkimaita, meillä syntyy tilastollisesti 1,8 lasta perhettä kohti. Nyt syntyvyys laskee. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta sanoo, että lapsettomuus lisääntyy.

– Jo kolmatta vuotta peräkkäin nähdään se, että lapsia syntyy vähemmän, suomalaiset toivoisivat kahta tai kolmea lasta, mutta sen sijaan lapsettomien määrä lisääntyy, sanoo Rotkirch.

Tilastokeskuksen mukaan 40–44-vuotiaista suomalaisista joka viides nainen ja jopa joka neljäs mies on Suomessa lapseton.

– Eurooppalaisittain luvut ovat korkeita ja muissa Pohjoismaissa tätä matalampia.

Julkisuudessa puhutaan paljon naisista, jotka eivät halua lainkaan tai eivät voi saada lapsia. Lapsettomien enemmistöllä vaikuttavat muut syyt. Yksi on se, ettei tutkimusten mukaan sopivaa puolisoa löydy. Rotkirchin mukaan perhe-elämän alkuvaiheisiin on tullut vaikeuksia.

– Vähemmän muutetaan yhteen, solmitaan avioliittoja ja saadaan ensimmäistäkään lasta.

– Erityisen huolestuttavaa, on että lapsettomuus lisääntyy vähän koulutettujen naisten ja miesten keskuudessa. Se viittaisi siihen, että ympärillä on taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus, sanoo Rotkirch.

Korkeasti koulutetuilla, parempituloisilla miehillä on jo pitkään havaittu olevan enemmän lapsia kuin matalammin koulutetuilla ja vähempituloisilla. Syntyvyys onkin tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan Suomessa yhteiskunnallisesti jakautunut ja vähemmän koulutettujen lapsimäärä laskee.

– Meillä lastenhankinta on hyvin jakautunut. Se on muissa Pohjoismaissa paljon tasaisempi.

Lapsia ei enää tehdä lisää kuten 90-luvun lamassa

Myöskään useamman lapsen hankkineet eivät ole enää aikaisempien vuosien tapaan lisänneet lapsijoukkoaan. Vielä 90-luvun lamassa syntyvyys Suomessa nousi, mutta vuoden 2008 jälkeen alkanut laskukausi on vähentänyt syntyvyyttä lähes kaikissa Euroopan maissa.

– Joissakin maissa syntyvyys on pudonnut paljon rajummin kuin Suomessa, muutamissa maissa syntyvyys ei ole laskenut, mutta niissä on satsattu perhepolitiikkaan. Suomi ei kuulu näihin maihin, sanoo Rotkirch.

– Suomessa ajatellaan, että kun on taloudellinen lama, lapsia tehdään enemmän, koska niin tehtiin 90-luvullakin ja samalla satsattiin perhepolitiikkaan todella vahvasti. Nyt meillä on ollut lama ja työttömyyttä, mutta perhepolitiikkaan ei ole satsattu. Siksi Suomessa käyttäydytään kuten kaikissa muissakin kehittyneissä maissa, lapsia hankitaan vähemmän, koska tullaan varovaisemmiksi.

Suomessa lapsiperheiden tukijärjestelmä on ollut hyvä, mutta Rotkirchin mukaan nyt annetaan signaaleja sen heikentämisestä.

– Julkisuudessa puhutaan esimerkiksi siitä, miten leikataan lapsilisiä, leikataan äitien mahdollisuutta olla hoitovapaalla, meillä ei myöskään ole pitkään aikaan nostettu lapsiperheiden etuuksia.