Tor-verkkoa käyttävät niin rikolliset kuin toisinajattelijat

Tor-verkossa toimivat tuhannet tietokoneet mahdollistavat anonyymin nettiselaamisen. Tor-verkolla on arviolta satoja tuhansia tai jopa miljoonia käyttäjiä.

internet
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka / Seppo Suvela

Kiistellyn Tor-verkon ympärille lankesi jälleen musta varjo, kun selvisi, että Helsingin yliopistoiskua suunnitelleet nainen ja mies olivat tavanneet Tor-verkossa. Internetin sananvapautta puolustuvan järjestön Electric Frontier Finlandin (EFFI) varapuheenjohtajan Viile Oksasen mukaan Tor-verkko nousee esiin erityisesti rikosuutisissa.

– Määrällisesti katsottuna rikollinen osa on pientä, mutta näkyvää. Jos Tor-verkon kautta tapahtuu jotain hyvää, niin sitä harvemmin uutisoidaan.

Oksanen myöntää, että Tor-verkkoa on helppo käyttää rikolliseen toimintaan, mutta painottaa, että verkkoa käytetään paljon muuhunkin.

– Tor-verkko muun muassa suojaa toisinajattelijoita ja toimittajia. Esimerkiksi Kiinan ja Iranin kaltaisissa maissa tällaisille ihmisille Tor-verkko on henkireikä ja mahdollisesti ainoa kanava ulkomaille, Oksanen huomauttaa.

Tor-verkkoa käytetään usein siis silloin, kun halutaan surffata verkossa ilman, että sivulliset näkevät kuka surffaa ja missä. Tor-verkko kun varmistaa, että sen kautta netissä liikkuvaa ei voida tunnistaa.

– Osa haluaa vain tehdä hankalaksi jäljittää, mitä on seurannut verkossa. Tor-verkon avulla halutaan ennen kaikkea peittää oma identiteetti, sanoo Oksanen.

Kuka tahansa voi käyttää

Tor on internetistä ladattava ohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuden käyttää internettiä anonyymisti. Tor-verkko koostuu tuhansista tietokoneista ympäri maailmaa.

– Tällä hetkellä Tor-verkko koostuu hieman yli 4 000 tietokoneesta, kertoo Electric Frontier Finlandin (EFFI) varapuheenjohtaja Ville Oksanen.

Jokainen Tor-verkossa lähetetty viesti kulkee vähintään kolmen sattumanvaraisesti valitun koneen kautta.

Jos esimerkiksi Helsingissä asuva Kalle haluaa jutella anonyymisti Turussa asuvan Matin kanssa, Kalle lähettää viestin Tor-verkkoon, joka kierrättää sen sattumalta valikoitujen, vähintään kolmen palvelimen kautta. Viesti salataan erikseen aina kullakin palvelimella. Palvelimet saattavat sijaita esimerkiksi Italiassa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa, jonka jälkeen Matti vastaanottaa viestin.

Viestin lähettäjän jäljittäminen on siis lähes mahdotonta keskustelun ketjuttamisen takia. Sen sijaan viestiketjun viimeinen osa on salaamaton ja viimeisenä ketjussa olevan tietokoneen ip-osoite ja sen omistajan myös henkilöllisyys on selvitettävissä.

Tor-verkko ei silti ole läpäisemätön suoja viestin lähettäjällekään.

– Vaikka lähettäjän ip-osoite ei olisikaan selvillä, jää tietokoneesta mahdollisesti aina jonkinlainen yksilöllinen sormenjälki verkkoon, jonka avulla viestin lähettäjä voidaan saada selville, Oksanen huomauttaa.

Tor-verkkoa voi käyttää kuka tahansa suomalainen.

– Kuka tahansa voi Suomessa käyttää Tor-verkkoa tai toimia sen tietoliikenteen välittäjänä. Tämä on täysin laillista, sanoo EFFI:n varapuheenjohtajana toimiva Oksanen.

EFFI:n mukaan Tor-verkolla on arviolta satoja tuhansia tai jopa miljoonia käyttäjiä. Tarkkaa lukumäärää on kuitenkin vaikea sanoa.

– Tilastoja siitä, kuinka moni Tor-verkkoa käyttää, ei ole olemassa, toteaa Oksanen.