Salamaniskuihin kuolee tuhansia ihmisiä vuodessa - mies selvisi seitsemästä iskusta

Salamointi aiheutti aikoinaan vakavia onnettomuuksia muun muassa lentoliikenteessä, mutta sittemmin lentokoneiden ukkossuojausta on parannettu.

Ulkomaat
Venezuelassa salama iski öljytankkiin Puerto La Cruzin kaupungissa elokuussa 2013.
Venezuelassa salama iski öljytankkiin Puerto La Cruzin kaupungissa elokuussa 2013.EPA

Yhdysvaltalaismeteorologit Ronald L. Holle ja R.E. López (siirryt toiseen palveluun)ovat arvioineet, että salamaniskun seurauksena kuolee vuosittain 24 000 ihmistä ja loukkaantuu kymmenkertainen määrä.

Arvio perustuu arvioon, että salama surmaa vuosittain alle 0,3 ihmistä miljoonaa ihmistä kohden kehittyneissä maissa, joissa asunnot ovat hyviä ja työvoimavaltainen maatalous vähäistä. Muualla salamoiden arvioidaan surmaavan kuusi ihmistä miljoonaa kohden.

Suomessa salama tappaa keskimäärin yhden ihmisen kahdessa vuodessa.

Lento-onnettomuuksia ja kirkkopaloja

Salamaniskut ovat aiheuttaneet myös useita tulipaloja ja vakavia onnettomuuksia. Aikojen kuluessa salamointi on muun muassa johtanut vakaviin lento-onnettomuuksiin.

Joulukuussa 1963 kuoli 81 ihmistä kuoli, kun Pan Amin lentokone syöksyi Yhdysvalloissa maahan salamaniskun seurauksena. Joulukuussa 1971 puolestaan 91 ihmistä sai surmansa, kun salamaniskun polttoainetankkiinsa saanut kone syöksyi maahan Perussa.

Sittemmin lentokoneiden ukkosturvallisuutta on parannettu lainsäädännöllä ja kehittämällä ukkossuojausta. Vuosikausiin salamointi ei olekaan aiheuttanut tuhoisia onnettomuuksia lentoliikenteessä, toteaa tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Salamointi on sytyttänyt myös tuhoisia paloja. Kolmasosa Yellowstonen kansallispuistosta Yhdysvalloissa tuhoutui vuonna 1988 paloissa, jotka saivat alkunsa salamaniskusta. Tulta lietsoi kuiva ja tuulinen sää.

Vuonna 1987 Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan miehittämätön Atlas-Centaur-raketti rikkoutui, kun siihen iski salamoita pian lähdön jälkeen.

Myös muita rakennuksia korkeammat kirkot ovat osoittautuneet vaarallisiksi paikoiksi ukkosmyrskyjen aikana. Brittilehti The Guardian (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että vuosisatojen kuluessa Euroopassa on kuollut satoja kellonsoittajia, koska kellonsoiton uskottiin pitävän salamat loitolla.

Lukuisia ihmisiä on kuollut myös siksi, että kirkoissa säilytettiin ruutia. Kun salama iski, seurauksena ei ollut vain tulipalo vaan myös tuhoisa räjähdys. Esimerkiksi Bresciassa Italiassa noin 3 000 ihmisen kerrotaan kuolleen elokuussa 1769, kun salama iski ruutivarastonakin toimineeseen kirkkoon.

Mies selvisi seitsemästä salamaniskusta

Yksittäisen ihmsen mahdollisuus joutua salamaniskun kohteeksi on pieni, mutta huonolla tuurilla salama voi iskeä useaan kertaan samaan ihmiseen.

Yhdysvaltalainen luonnonpuiston vartija Roy Sullivan on päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan (siirryt toiseen palveluun) ainoana ihmisenä, johon salama on iskenyt seitsemän kertaa.

Vuosina 1942 – 1977 sattuneiden salamaniskujen seurauksena Sullivanin hiukset muun muassa syttyivät kahdesti palamaan, hänen olkapäänsä korventui, hän loukkasi nilkkansa ja sai palovammoja. Salama ei kuitenkaan surmannut Sullivania, vaan hän kuoli vuonna 1983 oman käden kautta.