Pienet jätepalat paljastavat kivikautisen asuinpaikan

Valtion talousmetsistä etsitään jälleen tänä kesänä ihmisen jättämiä merkkejä. Arkeologit ovat kiinnustuneita ihmisen asumuksista kivikaudelta lähtien aina 1900-luvun puoliväliin saakka.

kulttuuri
Kivikautisia kvartsi-iskoksia kämmenellä.
Hanna Kelola-Mäkeläinen / Metsähallitus

Ihminen ei ole paljon vuosituhansien saatossa muuttunut. Hiekkarannat ovat nykyään suosittuja ja arvostettuja mökkipaikkoja, ja hiekkarannoilla asui myös kivikauden (siirryt toiseen palveluun) ihminen. Kivikautisen asuinpaikan jäljille päästään usein rantahiekasta löytyvien kvartsi-iskosten eli pienten kivenpalojen avulla.

– Kivikautisen asuinpaikan perusetsintä alkaa yleensä hiekkarannoilta. Kannattaa sillä silmällä katsoa omaakin hiekkarantaa, että onko siellä kvartsia tai kvartsi-iskoksia. Se on kivikauden esineitä valmistettaessa syntynyttä jätettä. Sitä löytyy yleensä aika paljon. Kun kohta löydetään, niin mennään myös pintaa syvemmälle. Voidaan kairata tai muuten yrittää selvittää kuinka laaja kohde on. Yleensä sieltä löytyy myös palaneita luita, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hanna Kelola-Mäkeläinen.

Metsähallituksen palkkaamat arkeologit ovat etsineet valtion talousmetsistä kulttuuriperintöä vuodesta 2010 lähtien (siirryt toiseen palveluun). Hanna Kelola-Mäkeläisen henkilökohtaisena urakkana on inventoida Kainuusta kesän 2014 aikana 100 000 hehtaaria valtion talousmetsää. Kelola-Mäkeläisen työtä voi seurata blogista (siirryt toiseen palveluun).

Yhteensä Kainuussa perataan läpi 180 000 hehtaaria valtion metsää. Kelola-Mäkeläinen apulaisineen liikkuu tänä vuonna Pohjois-Suomussalmella, Hyrynsalmella, Ristijärvellä ja Puolangalla.

Koko maan inventointitavoite on tänä kesänä 700 000 hehtaaria. Iso työ päättyy kesän 2015 jälkeen, jolloin kulttuuriperintökohteet on inventoitu kaikista valtion talousmetsistä.

Kainuun vanhimmat asuinpaikat veden alla?

Tällä hetkellä Kainuun vanhimmat tiedossa olevat asuinpaikat ovat ajalta 8 000 eaa. Pian voidaan löytää kuitenkin vieläkin vanhempia asuinpaikkoja.

– Luulen, että näin tulee pian käymäänkin, kun ajoitusmenetelmät parantuvat. Mitä enemmän tutkitaan, niitä alkaa löytymään. Vanha kirkkosaari Ämmän edustalla oli Suomussalmen ja muistaakseni Suomenkin vanhin asuinpaikka pitkän aikaa. Nyt se ei ole ihan vanhin, mutta Kainuun vanhin kylläkin, sanoo Hanna Kelola-Mäkeläinen.

Jääkauden jälkeinen varhaisin merenranta on yltänyt tänne. On mahdollista löytää esim. Suomussalmen lounaisosista vanhinta mahdollista asutusta.

Hanna Kelola-Mäkeläinen

Viime kesän hienoin löytö Kainuusta on Kelola-Mäkeläisen mielestä kivikautinen asuinpaikka Vuokkijärvellä. Sieltä löytyi palanutta luuta, ja tulokset osoittavat, että Vuokkijärvellä on asuttu 8 000 vuotta sitten eli noin vuonna 6 000 eaa.

Ylä-Kainuusta saattaa löytyä Kainuun vanhimmat asuinsijat.

– Jääkauden jälkeinen varhaisin merenranta on yltänyt tänne. On mahdollista löytää esim. Suomussalmen lounaisosista vanhinta mahdollista asutusta. Valitettavasti veden säännöstely voi vaikeuttaa työtämme. Kivikautiset asuinpaikat voivat olla nyt veden alla.

Arkeologit ovat kiinnostuneita myös uudemmista ihmisen jälkeensä jättämistä jäljistä, kuten rakennuksista, poroaidoista, metsätyökämpistä, sotahistoriallisista kohteista tai tervahaudoista. Ajatuksena on, että kulttuuriperintökohteita voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa ja matkailussa.