Väyrynen, Jaakonsaari, Kyllönen ja Rehn – näitä meppejä Itä-Suomi toivoo äänitorvekseen

Itäsuomalaisten edunvalvonta Euroopan parlamentissa on siirtymässä pois kolmen maakunnan alueelta. Edunvalvonnassa luotetaan kuitenkin pitkälti pohjoissuomalaisiin parlamentaarikkoihin.

politiikka

Musiikkitalolla EU-vaalien tulosiltana.
Keskustan Olli Rehn nousi puolueen ääniharavaksi.Derrik Frilund / Yle

Eurovaalien tulos on herättänyt Itä-Suomessa keskustelua siitä, kuka jatkossa ajaa itäsuomalaisten asioita Euroopan parlamentissa. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta ei päässyt läpi yhtään ehdokasta, kun nykyisellä kaudella mukana oli käytännössä kolme edustajaa.

Uudella kaudella itäsuomalaisten asioiden ajaminen uskotaan pitkälti kainuulaisen Merja Kyllösen (vas.) ja Mikkelistä lähtöisin olevan Olli Rehnin (kesk.) varaan. Maakuntaliitoissa asiasta ei kuitenkaan olla huolissaan. Maakuntaliitto rajaa käytännössä Itä- ja Pohjois-Suomen samaksi, harvaan asutuksi alueeksi.

– Kun katsotaan Lapista alkaen, meillä on Väyrynen, Jaakonsaari, Kumpula-Natri, Jäätteenmäki, Kainuun entinen liikenneministeri Kyllönen ja Olli Rehn. He ovat kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen vahvoja edustajia ja kokonaisuuteen voi olla varsin tyytyväinen, toteaa Pohjois-Savon maakuntajohtaja Jussi Huttunen.

"Parlamentista jää puuttumaan maakunnan henki"

Myös Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto korostaa, että alueet tekevät tiivistä yhteistyötä. Brysselissä toimiva yhteinen aluetoimisto perustettiin vuoden 2013 alussa. Aiemmin toimistot toimivat erillään.

– Itä- ja Pohjois-Suomi on yhtenäinen alue ja hyvin samankaltaisia asioita ajetaan. Molempia yhdistää ennen kaikkea harva asutus. Kun tältä koko alueelta löytyy edustajia, asiat tulee hoidettua, Aalto sanoo.

Itä- ja Pohjois-Suomi on yhtenäinen alue ja hyvin samankaltaisia asioita ajetaan.

Kari Aalto

Monet Euroopan parlamentin nykyiset jäsenet kuitenkin kokevat, että maakunnan asioiden ajaminen on tehokkaampaa, kun parlamentissa istuu paikallinen poliitikko. Heidän mielestään esimerkiksi asioiden taustojen selvittämiseen ei mene niin kauan aikaa.

– Kyse on siitä, että jos tulee tietystä maakunnasta, on seurannut maakunnan kehitystä, tietää mitkä on aluekehityksen painopisteet ja minkälaisia ongelmia on ehkä tulossa. Ja jos tulee maakunnasta, jolla on rajaa Venäjän kanssa, se antaa erityisen näkökulman. Se mikä nyt parlamentista jää puuttumaan, on ehkä se maakunnan hengen ja erikoisvahvuuksien ymmärtäminen, sanoo väistyvä europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.)

Myös maakunnilta toivotaan aktiivisuutta

Tärkeimpinä asioina tuleville mepeille Cronberg listaa esimerkiksi rajavartioinnin kehittymisen seuraamisen. Kun Euroopan rajoille on jatkossa tulossa yhteistä rajavartiointiteknologiaa, on tärkeää seurata, miten ne vaikuttavat rajan toimintaan, turvallisuuteen ja työllisyyteen.

Sehän on myös alueen toimijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten vahvasti sieltä tuodaan viestiä.

Merja Kyllönen

Uusi Euroopan parlamentin jäsen, suomussalmelainen Merja Kyllönen sanoo seuranneensa surullisena keskustelua siitä, että Itä-Suomi olisi jäänyt ilman meppiä uudella kaudella. Hän pitää suomussalmelaisena itseään myös Itä-Suomen edustajana, ja aikoo edustaa parlamentissa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen asioita.

– Sehän on sitten myös alueen toimijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten vahvasti sieltä tuodaan viestiä ja millä tavalla asioita haetaan ajettavaksi. Tokihan se vaatii kahdensuuntaista toimintaa ja yhteydenpitoa, että asiat hoituu, Kyllönen miettii.