1. yle.fi
  2. Uutiset

Timantteja halutaan etsiä Lapista

Timanttien etsintä siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Irlantilainen timanttien etsintäyhtiö on tehnyt aluevaraukset Sallaan ja Utsjoelle mahdollista timanttien etsintää varten. Utsjoen timanttihanke herättää huolta sekä Suomessa että Norjassa Tenojoen puhtauden vuoksi. Geologian asiantuntijan mukaan Lapista voi löytyä timantteja.

Kotimaan uutiset
Kartta Utsjoen varausalueesta.
Yle Uutisgrafiikka / Maiju Hakalahti

Irlantilainen timantinetsintäyhtiö Karelian Diamond Resources on suunnannut luuppinsa pohjoiseen. Yhtiö on saanut Tukesilta varauspäätökset mahdollisia timantin etsintälupia varten Kuusamosta ja viimeksi Sallasta ja Utsjoelta.

Varaukset antavat vain etuoikeuden hakea malminetsintälupaa, joka vasta oikeuttaisi suurempaan maansiirtoon, kallion kairauksiin ja koelouhintaan.

Are diamonds salmon’s best friends?

Utsjoella timanttivaraus on alkuperäiskansan saamelaisten kotiseutualueella ja Euroopan suurimman luonnontilaisen lohijoen Tenon valuma-alueella. Yhdeksän neliökilometrin varaus-alue yltää Tenon sivujoen ja lohen merkittävän kutuvesistön Utsjoen kahden puolen, kahden poropaliskunnan alueelle ja osin Kevon luonnonpuistoon. Jätevesien hallinta on usein kaivosalan vaikeimpia ympäristökysymyksiä.

Uutinen Utsjoen timanttihankkeesta herätti heti Utsjoella ja Norjan puolella pelkoja kalastuksen ja poronhoidon kohtalosta. Ylen saamenkielisten uutisten haastattelussa utsjokelainen Elle Aikio sanoi, että kaivos tuhoaisi sukupolvien tulevaisuuden ja mahdollisuuden perinteisiin elinkeinoihin.

Norjan yleisradioyhtiö NRK uutisoi heti Utsjoen timanttivarauksen tultua julkisuuteen, että Suomen ja Norjan rajajoen Tenon Norjan puoleisella alueella pelätään timanttihankkeen vaarantavan Tenon vesistön, joka on Atlantin lohen merkittävin lisääntymisalue.

Malmiyhtiö: Timanttikaivos ympäristöystävällinen

Karelian Diamond Resourcesin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Richard Conroy sanoo kunnioittavansa saamelaisten huolta ja että yhtiö tulee keskustelemaan heidän kanssaan. Conroy myös vakuuttelee, että timantin etsintä ja myös mahdollinen kaivos olisivat ympäristöystävällistä toimintaa. Conroy vastaili Yle Lapin uutisten kysymyksiin puhelinhaastattelussa.

Lontoon ja Irlannin pörssissä noteerattu Karelian Diamond on jahdannut timantteja etelämpää Itä-Suomesta viisitoista vuotta kuten muutama muukin yhtiö. Mikrotimantteja Suomesta on löydetty mutta kaivokseen ei ole vielä päädytty.

Karelian Diamondin Richard Conroyn mukaan Utsjoen timanttivaraus perustuu Suomen Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n aikanaan lentokoneella tekemiin aerogeofysikaalisiin karttoihin ja maastonäytteisiin. Geologian alan emeritusprofessori Conroy kertoo tehneensä pitkään yhteistyötä Suomalaisen geologien ja aikoinaan myös kaivosyhtiö Outokummun kanssa.

Kaivosteollisuus astuu saamelaisalueelle

Irlantilaisyhtiön tekemä aluevaraus Utsjoella on kansainvälisen kaivosteollisuuden päänavaus Suomen saamelaisalueella. Tähän asti kaivosala on arkaillut malminetsintää Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa, koska ne ovat epävarmoja alkuperäiskansaa suojaavien kansallisten ja kansainväliset normien vaikutuksista kaivosalaan. Aiheesta ei ole ylimpien oikeuksien ennakkopäätöksiä.

Mahdollinen konflikti alkuperäiskansan kanssa tuo myös herkästi kielteistä kansainvälistä julkisuutta. Näin on käynyt Ruotsissa, jossa Kallakin kaivoshanke johti mielenosoituksiin ja uutinen levisi globaalisti.

Viime syksynä saamelaisalueen osalta tapahtui käänne kun Korkein hallinto-oikeus torjui Saamelaiskäräjien ja Enontekiön poronhoitajien valituksen Geologisen tutkimuskeskuksen saamasta varausalueesta Enontekiöllä. KHO:n mukaan Saamelaiskäräjillä ja paliskunnalla ei ollut valitusoikeutta koska pelkkä varauspäätös ei vaikuta niiden oikeuksiin välittömästi.

KHO:n ratkaisu voi rohkaista malmiyhtiöitä tekemään varauksia saamelaisalueelle, mutta se ei anna vielä vastausta siihen mikä vaikutus saamelaisten kulttuuria ja elinkeinoja suojaavilla perustuslain ja kansainvälisillä normeilla on itse malminetsintään tai kaivostoimintaan. Siihen saadaan vastus aikanaan, jos joku yhtiö hakee malminetsintälupaa tai kaivoslupaa ja asia päätyy muutoksenhaun kautta lopulta ylimpään oikeusasteeseen.

Timantteja voi löytyä Lapista

Timanttien esiintymistä pidetään geologisesti mahdollisena Laatokka-Raahe-Lofootit linjan koillispuoleisella alueella maankuoren rakenteen mahdollistaessa timantteja sisältävien kimberliittiesiintymien olemassaolon. Kaakosta luoteeseen menevän linjan koillispuolella on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueita.

Erikoistutkija Laura Lauri Geologisesta tutkimuskeskuksesta ei pidä yllättävänä että timantteja haetaan Lapista.

– Jos ajatellaan Suomen kallioperää, niin tämä ei ole millään tavalla yllättävää, sillä Utsjoki kuuluu tähän samaan alueeseen, missä tunnetaan jo timanttiesiintymiä Kaavilta Kuopiosta, Kuhmosta, Kuusamosta ja Venäjän puolelta.

Venäjällä, Arkangelin seudulla on timanttikaivos Vienanmeren itärannalla ja pohjoisrannalta Kuola niemimaan Turjanrannalta on löydetty timanttiesiintymiä.

Timantit syntyvät parin sadan kilometrin syvyydessä ja säilyvät timantteina jos ne pääsevät nopeasti maan pintakerroksiin kimberliitin rajussa purkauksessa.

Erikoistutkija Laura Laurin mukaan timanttien etsintä on hankalaa, koska esiintymien päällä on usein moreenia ja soita.

Timantinetsijät jäljittävät näitä kimberliittipiippuja ja siinä heitä auttaa Laurin mukaan jääkausi.

– Jääkausi on kuljettanut rapautumistuotteita siitä piipusta jään kulkusuunnassa eteenpäin, ja näitä voidaan havaita maaperänäytteistä.

Karelian Diamond Resourcesin Richard Conroy sanoo, että Suomen timanttiesiintymiä kannattaa hakea ja tutkia, vaikka mitään takeita timanttikaivoksen toteutumisesta ei olekaan.

Lue seuraavaksi