Pärinää, vauhtia ja hurjia lentoja – autourheilu elää vahvana Keski-Karjalassa

Keski-Karjala tunnetaan moottorin pärinästä. Erilaisilla moottoriurheilulajeilla on vahvat perinteet alueella. Alue on tunnettu muun muassa runsaista moottorikelkkareiteistään, mutta myös urheiluautoilulla on merkittävä rooli. Parhaillaan Keski-Karjalan Urheiluautoilijat valmistautuu elokuussa pidettäviin jokamiesluokan SM-kisoihin.

Kotimaa
Jokamiesluokan harjoitukset Kiteellä
Jokamies luokkaa ajetaan säällä kuin säällä. Kolhuista kärsineet autot eivät säikähdä kuraakaan.Sari Jormanainen / Yle

Kura ja sora lentävät kun jokamiesluokan autot hurauttavat kurviin. Mutkassa tuntuu, että auto kaatuu hetkenä minä hyvänsä. Ja toisinaan näin käykin. Lajista ei puutu vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Sen tietää 13-vuotiaana jokamiesluokan auton rattiin tarttunut kuski.

- Kyllähän niissä sattuu. Mutta ei sitä pidä pelätä, että sattuu. Jos sitä pelkää niin sitten pitää jäädä kotiin. Se kuuluu lajiin. Voihan sitä kaatua ja satuttaa itsensä hiihtäessäkin. Kaasu pohjaan vaan ja katsotaan mitä tapahtuu, joensuulaiskuski Vesa Hirvonen toteaa.

Suosio tarvitsee aktiivisia vetäjiä

Keski-Karjala on ollut jo vuosikymmeniä tunnettu ja aktiivinen moottoriurheilualue. Esimerkiksi moottorikelkkareittien on sanottu kilpailevan tasavertaisina Lapin reittien kanssa. Myös autourheilun parissa voi harrastaa useampaa lajia. Keski-Karjalan Urheiluautoilijoiden riveissä on nykyään liki 300 jäsentä.

- Keski-Karjalan autourheilu on saanut alkunsa pitkälti jääradoilta. Menin Joensuun Urheiluautoilijoihin vuonna 1971 ja vuotta myöhemmin ajoin ensimmäisen rallin ja aloitin kuorma-autoilun. Panin siihen autoon sitten auran ja aurasin jääradan Tohmajärvelle. Siitä se sitten lähti, Keski-Karjalan Urheiluautoilijoiden perustajajäsen Esa Purmonen kertoo.

- Tohmajärvellä meillä oli ensimmäinen kokous vuonna 1981 ja kokouksessa oli vähän yli 50 ihmistä. Se oli kyllä paljon, tarvetta omalle seuralle oli. Meitä on muutama veturi, jotka on ajettu monenlaisia lajeja ja on oltu hyvin innokkaita. Uskon, että näistä vetäjistä se innostus kumpuaa, Purmonen pohtii.

Isot kisat antavat potkua lajille

Myös oman alueen menestyneet rallikuskit ovat lisänneet auto-urheilun kiinnostusta. Kiinnostuksen kautta mukaan on tullut niin yleisöä kuin kuskejakin.

- Vatasen Arikin ajoi aikoinaan Tuupovaarassa, niin sehän se innosti todella paljon katsomaan kisoja ja Joensuussa oli paljon hyviä kuskeja. Kaikki tällainenhan se innostaa lajin pariin. Voittoahan moni haluaa, Esa Purmonen sanoo.

Kiteellä Aimon monitoimikeskuksessa ajetaan monia eri lajeja, kuten kartingia, rallicrossia ja jokamiesluokkaa. Vaikka seura on hyvin aktiivinen, niin nuorien kuskien saaminen mukaan on haastavaa etenkin jokamiesluokkaan. Elokuussa Kiteellä järjestettävistä jokamiesluokan SM-kisoista toivotaankin piristystä tähän.

Vatasen Arikin ajoi aikoinaan Tuupovaarassa, niin sehän se innosti todella paljon katsomaan kisoja.

Esa Purmonen

- Uskon, että SM-kisat nostavat taas jokamiesluokan suosiota. Aina kun meillä on ollut isoja kisoja, niin se laji on nostanut päätään harrastajien joukossa, Purmonen sanoo.

- Nämä isommat kisat ovat vetäneet hyvin porukkaa. Aika paljon ihmisiä tulee juuri katsomaan lajia, koska se on näyttävää. Radalla on tapahtumia ihan tarpeeksi pyytämättäkin. Hurjia lentoja, mutta kuskit pysyvät ehjinä, kun turvavarusteet ovat nykyvaatimusten tasolla. Keski-Karjalan Urheiluautoilijoiden varapuheenjohtaja Markku Haurinen kertoo.

Kisavalmistelut kiivaimmillaan

Kiteellä Aimon monitoimikeskuksessa ajetaan elokuun puolivälissä jokamiesluokan etuveto-kardaaniautojen suomenmestaruuskilpailut. Kyseisten autojen SM-tittelistä ei ole aiemmin mitelty Suomessa.

Kiteen kisoihin odotetaan ilmoittautuvan ainakin 400 autoa. Katsojia puolestaan odotetaan noin 8 000. Aluetta on kunnostettu runsaasti isoja kisoja varten. Töitä on tehty pitkälti talkoovoimin.

- Nyt on tehty kaksi hehtaaria uutta varikkoa, mihin mahtuu paljon autoja, nyt missä tätä haastattelua tehdään niin on torni. Tätä on rakennettu ja kehitetty noita yleisöalueita lentokentän maastoon. Meitä on sellainen 20 aktiivista ja sitten talkoissa ollaan jäsenistöön yhteydessä. Yritetään sitten heitä patistella tänne mukaan. Yllättävän hyvin on talkooporukkaa vielä meidän kulmilla liikenteessä, Markku Haurinen sanoo.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus