1. yle.fi
  2. Uutiset

Harvinainen jättikatka piilee Suomenkin syvänteissä – jäi jumiin jääkaudella

Yhden Suomen syvimmän järven Pääjärven uumenissa elää jättikatka ja kaksi muuta katkalajia. Esimerkiksi Ruotsissa katkoja istutetaan järviin kalojen lisäruuaksi. Järvien pieneliöstö on tärkeää kalojen ruokaa.

tiede
Jättikatka majailee Pääjärven syvänteissä jopa 90 metrin syvyydessä.
Jättikatka majailee Pääjärven syvänteissä jopa 90 metrin syvyydessä. Sen pituus on 4,5 senttiä.Lammin biologinen asema / John Loehr

Suomen syvimpiin järviin kuuluva Pääjärvi Hämeenlinnan Lammilla on tutkijoille katkojen aarreaitta. Niiden avulla saa tuntumaa jääkauden aikoihin, sillä tuolloin lajikkeet jäivät jumiin Pääjärveen. Järvi on syvimmiltä kohdilta 90 metriä, joten tuhannet katkat pystyvät elämään pohjalla hyvin. Plankton ja järven pieneliöstö ovat tärkeää kalojen ruokaa.

– Katkat tarvitsevat kylmää vettä ympäri vuoden. Kun järvi on tarpeeksi syvä kuten Pääjärvi, pohjalta löytyy myös kesäisin kuuden asteen lämpöistä vettä, kertoo tutkija John Loehr Lammin biologiselta asemalta. Hän tutkii järven pieneliöstöä. Katkat viihtyvät hyvin pohjassa ja syövät kariketta. Myös made viihtyy valottomassa paikassa hyvin, mutta juuri muuta elämää siellä ei ole.

Jättiläiskatka on 4,5 sentin kokoinen. Tämän lisäksi Pääjärvessä elää kaksi muuta katkalajia. Jäännehalkoisjalkaisen lempinimi on Mymis. Lajin kiinnostava ominaisuus on, että ne vaeltavat aina päivisin syvyyksien pimeydessä, missä kalat eivät näe niitä ja öisin ne palaavat takaisin kymmenen metriä ylemmäksi ruokailemaan. Katkarapu on toinen lahko.

Kyllä mä mietin, voisiko sitä syödä.

John Loehr

– Täältä löytyy runsaasti näitä ns. reliktilajeja, jotka jäivät jääkauden jälkeen jumiin järven syvänteisiin, mutta kanta on yhä säilynyt. Katka on kalojen ruokaa ja varsinkin made syö paljon katkoja. Samoin kuha.

Katkaa on yritetty istuttaa myös muihin järviin. Esimerkiksi Ruotsissa on istutettu okakatkoja, että kaloilla olisi enemmän ruokaa.

John Loehr ei ole itse käynyt koskaan Pääjärven syvimmässä kohdassa, mutta on onnistunut saamaan näytteisiinsä muutaman jättikatkan.

– Kyllä mä mietin voisiko sitä syödä, mutta en kuitenkaan maistanut.

Lammin Pääjärvi on humuspitoinen ja alhaalla on hyvin pimeää. Syvänne on pysynyt hyvässä kunnossa, koska 13,5 neliökilometrin kokoisessa järvessä on paljon vettä ja riittävästi happea. Katkat ovat juuri sellaisia, jotka tarvitsevat paljon happea, että pystyvät lisääntymään.

Helsingin Yliopiston Lammin biologisella asemalla tutkitaan vedenlaatua ja vedessä olevaa pieneliöstöä.

Lue seuraavaksi