Nostalgia ja kotiseuturakkaus räjähtivät esille Facebookissa

Vanhaa Kajaania käsittelevä Facebook-ryhmä on saanut lyhyessä ajassa tuhansia uusia jäseniä. Ryhmän perustaja Raija Närhi on ilahtunut, että nuoret kajaanilaisetkin ovat kiinnostuneita kotikaupunkinsa menneisyydestä.

media
Kajaanin Kauppakatu 1960-luvulla.
Kuvakeskus Hynninen
Välikatu Kajaanin keskustassa.

Kajaanissa asuneet tai yhä asuvat muistelevat Facebookissa purettuja rakennuksia, kadonneita kioskeja, koulumuistoja ja nuoruuden menopaikkoja. Kajaanilainen Raija Närhi perusti Vintage Kajaani (siirryt toiseen palveluun) -ryhmän jo tammikuussa 2013, mutta vasta viime viikojen aikana ryhmä lähti nopeaan kasvuun. Pelkästään yhden viikonlopun aikana ryhmään liittämistä pyysi tuhat henkilöä. Kesäkuun 2. päivä ryhmässä oli noin 3 500 jäsentä.

– Kyllä täytyy sanoa, että yöunet ovat jääneet vähiin. Sitä on tullut hyväksyttyä ihmisiä ryhmään ja seurattua, kun se on kasvanut räjähdysmäisesti. Ihmiset, jotka sinne kirjoittavat ja lisäävät kuvia, tekevät sen ryhmän, minä olen vain sen alulle laittanut. Ihmisten omat muistot ja kuvat tekevät siitä elävän ryhmän, iloitsee Raija Närhi.

Närhi perusti ryhmän omasta ammatillisesta tarpeestaan. Hän työskentelee mainostoimistossa valokuvaajana ja halusi nähdä vanhaa Kajaania ja luoda saman mahdollisuuden muillekin. Liikettä ryhmään tuli sen jälkeen, kun Pekka Agarth, Reima Korhonen ja Aaro Heikkinen laittoivat ryhmään vanhoja kuvia ja kutsuivat sinne tuttaviaan. Raija Närhi kiittää heitä aktiivisuudesta. Hän ei yllättynyt, että ryhmän suosio alkoi vasta 1,5 vuotta ryhmän perustamisen jälkeen.

– Minä tiesin, että jonakin päivänä tulee se hetki, että ihmiset sen hoksaavat. Kotiseuturakkaus ja vanhojen muisteleminen on hirveän mukavaa. Kun ne niin sanotut elämän ruuhkavuodet ohitetaan ja pienet lapset siitä jaloista lähtevät pyörimästä, niin silloin on aikaa muistella omaa nuoruuttaan.

Muistoja monilta vuosikymmeniltä

Raija Närheä kiehtoo kaupunkikuvan muutos. Hänelle nostalgisinta on koko kaupunki ja sen keskusta.

– Olen asunut täällä koko ikäni. Oli jännä huomata, että ei muista enää mitä kaikkea täällä on ollut. Esimerkiksi joku Eliaksen kulman kuva herätti ajatuksen, että apua, en muistanut, että tuollainenkin paikka oli. Siellä tuli joskus istuskeltua ja vietettyä aikaa. Kaikki pienet liikkeet ja nämä kioskit ovat erityisen nostalgisia ja herättävät ihmisissä kovasti mielenkiintoa ja muistoja.

Eliaksen kulmanpaikalla on nykyään Anttilan tavaratalo. Sitä ennen siinä oli muun muassa Ipatti, Heps, Saastamoisen tavaratalo ja kahvila. Ihmiset muistelevat sosiaalisen median välityksellä myös pienten kioskien makkarasämpylöitä ja höyrynakkeja. Kuvia löytyy monilta vuosikymmeniltä ja ryhmän jäsenten ikähaitari on laaja.

Olen asunut täällä koko ikäni. Oli jännä huomata, että ei muista enää mitä kaikkea täällä on ollut.

Raija Närhi

– On mukava huomata, että nuoretkin ovat sinne tulleet ja ovat kiinnostuneita oman kotikaupunkinsa historiasta. Se antaa meille kaikille tosi paljon. Me vähän vanhemmat pääsemme elämään uudelleen 1980-luvulla syntyneiden elämää ja heidän omia muistojaan. Esimerkiksi Hupari oli erittäin ihana paikka nuorille, sieltä on varmasti paljon kauniita ja mukavia muistoja, sanoo Raija Närhi.

Huvipuistona tai Huparina tunnettu paikka sijaitsi Kajaaninjoen rannalla. Se oli alunperin Kajaanin sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen ylläpitämä, ja silloin Kajaanin Huvipuistossa järjestettiin perinteisiä tansseja. 1970-luvun lopulla Setti Vuorela ryhtyi järjestämään Huparilla bändi-iltoja ja diskoja.

Ryhmän perustaja toivoo, että Vintage Kajaani elää mahdollisimman pitkään. Tähän mennessä ryhmän on jo paljastanut ison yhteiskunnallisen ongelman, nykyajan Huparia ei ole olemassa.

– Se harmittaa, että tämän päivän nuorille kajaanilaisille ei ole sellaista paikkaa, minne mentäisiin rytinällä tanssimaan ja pitämään hauskaa.