Luomulla vasta pieni lohko mansikkamarkkinoista

Luomumansikka tekee vähitellen tuloaan suomalaispelloille. Toistaiseksi luomumansikan viljelymäärät ovat vielä vaatimattomia: kokonaispinta-alasta vain neljä prosenttia kasvaa luomuna. Mansikkatiloista luomuun erikoistuu noin 130 tilaa, kun tavallista mansikkaa viljelee yli 1800 tilaa.

luonto
Suutalan tilalla Töysässä luomumansikoita on viljelty pari vuotta. Karoliina ja Pauli Suutala uskovat luomun kynsyntään.
Suutalan tilalla Töysässä luomumansikoita on viljelty pari vuotta. Karoliina ja Pauli Suutala uskovat luomun kynsyntään.Olli Koski / Yle

Mansikan luomuviljely on Suomessa toistaiseksi melko vähäistä. Töysäläisviljelijä Pauli Suutala uskoo kuitenkin, että tilaus suuritöisemmälle ja kalliimmalle marjalle on olemassa.

Töysän Suutalankylällä mansikkaa on viljelty luomuna nyt pari vuotta. Pauli Suutalalle luomuviljely oli luonnollinen valinta, sillä tilan pellot ovat olleet luomussa jo vuosia.

Mansikan lisäksi Suutalan tilalla kasvaa tarhahernettä sekä vilja- ja nurmikasveja. Mansikalle alaa on varattu hehtaarin verran.

– Viljelyssä korostuvat hyvät viljelymenetelmät ja -tekniikka. Käytössä ei ole kasvinsuojeluaineita eikä keinolannoitteita, Pauli Suutala kertoo.

Etenkin mansikkamaan perustaminen on tärkeä vaihe. Maa kesannoidaan edellisenä kesänä ja avokesantoa muokataaan, jotta kestorikkakasvit kuolevat vähitellen pois.

Viljelyssä korostuvat hyvät viljelymenetelmät ja -tekniikka. Käytössä ei ole kasvinsuojeluaineita eikä keinolannoitteita

Pauli Suutala

– Itse istutuskeväänä ravinteet täytyy saada peltoon. Perustana ovat orgaaniset lannoitteet eli käytännössä karjan lanta. Sen lisäksi täytyy pitää huolta siitä, että kalkitus on kunnossa. Lannoitusta täydennetään tietyillä hivenaineilla, Suutala listaa perustamisen vaiheita.

Kasvustot selvinneet talvesta

Suutalan tilalla mansikkakasvustot ovat jo alkaneet viheriöidä ja kukintakin on alkamassa. Tänä vuonna pelloilla kasvaa kahta lajiketta, aikaista Rumbaa ja suosittua Polkaa. Uutena taimena on istutettu Fridaa.

– Viime talven jäljiltä on jonkin verran talvivaurioita näkyvissä. Mutta erityisesti Polka on selvinnyt talvesta hyvin, Suutala kiittelee.

Töysässä kasvustoja kurittivat etenkin lumen vähyys ja tammikuun kovat pakkaset.

Marjatilan isäntä uumoilee, että marjoja saadaan jonkin verran jo keväällä istutetuista taimista. Satoa on odotettavissa heinäkuun puolivälissä.

Sen sijaan vanhasta maasta mansikkaa päästään poimimaan jo heinäkuun alussa tai parhaassa tapauksessa juhannuksen jälkeen.

"Riskejä on kaikessa viljelyssä"

Toistaiseksi suomalaisista mansikkatiloista vain nelisen prosenttia viljelee luomuna. Kaikkiaan tiloja on viime vuoden tilaston mukaan 129, kun tavallisia on runsaat 1800.

Toreilla kotimainen luomumansikka on vielä melko harvinainen näky. Kokonaissadosta luomumansikoita oli viime vuonna vain 2 prosenttia, mikä viime vuoden sadossa tarkoitti 220:ta tonnia. "Tavallisia" mansikoita tuotettiin puolestaan yli 13 miljoonaa kiloa.

Hinta pidetään kuitenkin hyvin kohtuullisena. Tarkoitus on, että luomumansikka on kaikkien saatavilla

Pauli Suutala

– Uskomme itse kyllä luomumansikkaan ja siihen, että sillä on hyvä kysyntä ja tilaus olemassa. Viljelymäärät ovat vielä varsin vaatimattomat tällä hetkellä Suomessa. Ajattelemme, että tämä on meidän vaihtoehtomme kuluttajille. Pyrimme siihen, että laadultaan ja maultaan tuote vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin.

Edes viljelyn riskit eivät töysäläistä pelota. – Riskejä on kaikessa viljelyssä, isäntä kuittaa.

Hän kuitenkin myöntää, että perinteisten kasvinsuojeluaineiden puuttuminen tuo viljelyyn lisävaikeutensa. Toisaalta luomusta jää korkeamman hinnan vuoksi myös hieman enemmän käteen.

– Hinta pidetään kuitenkin hyvin kohtuullisena. Tarkoitus on, että luomumansikka on kaikkien saatavilla ja ostettavissa, Pauli Suutala tuumii.