1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Pää hereillä, ruumis nukkuu – unihalvaus on kauhistuttava kokemus

Arviolta joka kymmenes suomalainen kokee elämässään ainakin kerran unihalvauksen. Siinä aivojen tietoisuutta ohjaavat osat heräävät, mutta lihaksistoa ohjaavat osat pysyvät unessa. Seurauksena on halvauksenkaltainen tila, jossa ruumis ei tottele mielen komentoja.

Kotimaan uutiset

Herätessä silmät rävähtävät auki, mutta vuoteesta nouseminen ei kerta kaikkiaan onnistu. Keho ei suostu tekemään mitään, vaikka aivot käskevät. Kaikki lihakset ovat halvautuneina, vaikka mieli on hereillä. Sellainen on unihalvaus.

Unihalvauksessa osa tietoisuutta säätelevä osa aivoista herää, mutta lihasjarru jää päälle.

Markku Partinen

– Osa aivojärjestelmästä on unessa ja osa valveilla. Kyseessä on aivojen uni-valve säätelyn häiriö. Ihmisen nukkuessa lihasjänteys on nollassa, eli keho jarruttaa lihaksiston toiminnan. Unihalvauksessa osa tietoisuutta säätelevä osa aivoista herää, mutta lihasjarru jää päälle, kertoo unilääketieteeseen erikoistunut neurologi Markku Partinen.

Unihalvaukset liittyvät unennäköön ja rem-uneen (siirryt toiseen palveluun), eikä niitä varsinaisesti voi estää.

– Niitä tulee helpommin jos on poikkeuksellisen väsynyt tai jos on tapahtunut jotain ahdistavaa, joka lisää uniennäkemistä. Jos niitä esiintyy hyvin usein, joka yö tai esimerkiksi kolmena yönä viikossa, voidaan unennäköä vähentää lääkityksellä. Lääkkeet ovat lähinnä masennuslääkkeitä, vaikka unihalvauksessa ei ole kyse masennuksesta, Partinen sanoo.

Unihalvaus on myös yksi narkolepsian klassisista oireista.

– Jos unihalvauksia harvakseltaan esiintyy, niin ei tarvitse narkolepsiasta huolta kantaa. Narkolepsiaan liittymätön taipumus unihalvauksiin on myös perinnöllinen, Partinen sanoo.

klo 15:14: muutettu usein esiintyvän unihalvauksen rajaa kolmena yönä vuodessa -> kolmena yönä viikossa.

Lue seuraavaksi