Ympäristökiistojen sovittelusta uusi yrityskenttä

Julkisoikeudellisten kiistojen sovittelu on alkanut rantautua Suomeen. Eri alojen viranomaiset ja toimijat ovat alkaneet tukea ja rakentaa sovittelua tukevia käytäntöjä.

Kotimaa
Harvardin yliopiston julkisoikeudellisten kiistojen ohjelman johtaja Lawrence Susskind.
Harvardin yliopiston julkisoikeudellisten kiistojen ohjelman johtaja Lawrence Susskind. MIT

Vuoropuhelun tavoittelu julkisoikeudellisten kiistojen ratkaisussa on alkanut lisääntyä Suomessa.

Muun muassa ympäristöasioista syntyviin erimielisyyksiin on tarjolla entistä enemmän ammattiapua. Alasta on syntymässä Suomessa myös uudenlainen yrityskenttä.

Sen edistämiseksi Suomessa vierailee tällä ja ensi viikolla Yhdysvalloissa sekä useissa muissa maissa vuosikymmenten ajan alaa luonut julkisten kiistojen sovittelija Lawrence Susskind. Hän johtaa julkisoikeudellisiin kiistoihin keskittyvää ohjelmaa Harvardin yliopistossa ja toimii myös professorina MIT:n yliopistossa. Lisäksi hänellä on oma sovittelualan yritys.

Tavoitteena reiluksi koettava ratkaisu

Susskind on kehittänyt 1970-luvulta alkaen menetelmäänsä, jossa kiistojen osapuolet pyritään sitouttamaan vuoropuheluun edistämällä keskinäistä ymmärrystä. Aluksi osapuolet on saatava ymmärtämään toistensa tarpeet sekä se, että molemmilla on todennäköisesti yhtä useampia intressejä.

Luulen, että käyttökelpoisin menetelmä on ristiriidoissa, jotka eivät ole kyteneet vuosikymmeniä.

Riitta Rönn

Tämän jälkeen neuvottelijat pyrkivät keksimään erilaisia ratkaisuja ilman, että heidän tarvitsee sitoutua niihin. Nämä ratkaisumahdollisuudet muodostavat sitten neuvotteluvarannon lopullista sopua etsittäessä. Tavoitteena on ratkaisu, jonka osapuolet kokevat reiluksi ja kannattavaksi.

Viranomaiset kiinnostuneita

Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan Riitta Rönnin mukaan esimerkiksi Susskindin malliin pohjautuvasta sovittelusta kaivataan Suomessa lisää käytännön kokemusta. Rönn pitää sovittelua kokeilemisen arvoisena esimerkiksi naapuruuskiistoissa ja mahdollisesti myös luonnonvarojen hyödyntämistä koskevissa erimielisyyksissä.

– Luulen, että käyttökelpoisin menetelmä on ristiriidoissa, jotka eivät ole menneet kovin pitkälle ja kyteneet vuosikymmeniä. Silloin kun ollaan menossa kohti ristiriitaa, on otollisin aika ottaa sovittelu käyttöön, Rönn sanoo.

Rönnin mukaan viranomaiset eivät voi olla aloitteellisia sovittelun suhteen, mutta voivat myötävaikuttaa siihen.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra puolestaan on vastikään perustanut Suomeen kaivosalan yhteistyöelimen, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ympäristökriisejä. Yhtenä jäsenenä ryhmässä on Kaivosteollisuus ry, jonka kautta Suomesta kiinnostuneet kaivosyhtiöt lähestyvät maatamme.

– Yhtiöiden kannalta huonoin vaihtoehto on se, jossa valtauksista tulee loputon määrä valituksia, sanoo Sitran verkoston varapuheenjohtaja ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Ryhmä ei käsittele yksittäisiä kaivoshankkeita, vaan se pyrkii luomaan kaivosteollisuudelle "parhaisiin käytäntöihin perustuvan toimintaohjeen". Yrjö-Koskisen mukaan tarpeetonta vastakkainasettelua ehkäisevä sovittelu on Suomessa alkutekijöissään.

– Olen luottavainen, että se menee hyvää suuntaan, hän sanoo.

Susskind osallistuu loppuviikolla Fiskarsissa pidettävään seminaariin, jossa on mukana eri teollisuudenaloja, viranomaisia ja muita alan toimijoita keskustelemassa ristiriitaisten etujen yhteensovittamisesta luonnonvarojen hyödyntämiseen ja energiantuotantoon liittyvissä tilanteissa.

Susskind myös luennoi aiheesta Aalto-yliopistossa, sekä tapaa presidentti Martti Ahtisaaren ja kehitysministeri Pekka Haaviston (vihr.).