Lentäjä ilmatilaloukkauksista: "Tunnistuslennoilla on adrenaliinia ja jännitystä"

Ilmatilaloukkaukset eivät ole Hornet-kuskeillekaan arkipäivää.

Kotimaa
Majuri Olli Siivola.
Ilmavoimien majuri Olli Siivola kertoo miltä Hornetin ohjaamossa tuntuu.

Ilmavoimien lentäjä, majuri Olli Siivolalla on vuosien kokemus niin Horneteilla lennosta kuin nimenomaan viime päivinä puhuttaneista tunnistuslennoistakin. Vaikka Siivola ei ole pariin vuoteen lentänyt nimenomaan Horneteilla, ovat tunnistuslentojen tunnelmat tuoreessa muistissa.

– On vähän adrenaliinia ja vähän jännittynyt olo, että nyt mennään. Eihän syvän rauhan aikana siellä ole odotettavissa mitään sen raflaavampaa tai vaarallisempaa, mutta sinne lähdetään samalla tavalla kuin palokuntakin lähtee mille tahansa keikalle tosimielellä. Vaikea sanoa mitä siellä tulee tapahtumaan, mutta aina se on meille todellinen tilanne, vaikka ei ole syytä olettaa, että siellä tapahtuu mitään sen ihmeempää.

Siivola kertoo ilmatilaloukkauksia olevan muutamia vuosittain. Tunnistuslentoja tehdään enemmän, sillä niiden tekemiseen ei aina tarvita vieraan koneen tuloa Suomen ilmatilaan saakka vaan riittää, että vieras kone menee riittävän lähellä.

– Ei niitä satu montaa kohdalle edes jokaisen uran aikana. 2000-luvun puolivälissä oli paljon tällaisia tilanteita, joissa vieras kone tuli toistuvasti lähelle meidän ilmatilaa ja silloin käytiin aika tiuhaan komentamassa heitä poistumaan. Maailma on kuitenkin muuttunut tosi paljon viimeisen viidentoista vuoden aikana, Siivola sanoo.

Maailma on muuttunut sikälikin, että nuorempia, yhä Hornetien puikoissa olevia lentäjiä on vaikea saada julkisuuteen. Kansainvälisissä operaatioissa on opittu, että julkisuus voi vaarantaa lentäjän turvallisuuden.

Kokenut hävittäjälentäjä väittää, että vaikka Hornetilla lentämisestä ei ikinä tule kuin autolla ajoa, niin jylisevään koneeseenkin tottuu.

– Kyllä siihen rutinoituu ja se on tietyllä tavalla myös koulutuksen tarkoitus. Ehkä se tunne, mikä alunperin oli kun hävittäjällä lähti lentämään, oli vähän sen kaltainen kuin huvipuistossa, missä on kieputtimia ja vemputtimia ja vähän adrenaliinia veressä ja vähän g-voimaa ja vauhtia. Tottakai kun kolmiulotteisessa avaruudessa liikehditään niin on toisaalta painovoimattomuus ja toisaalta taas g-voimat lytistää ja painaa kasaan. Vaikka ollaan pää alaspäin niin silti voi olla sellainen olo, että painaudut penkkiä vasten, Siivola sanoo.