Hyppää sisältöön

Arkeologien löytämät hiiltyneet kävyt kertovat muinaisesta elämästä Päijänteellä

Arkeologisista kaivauksista Padasjoelta on löytynyt elämän merkkejä 6 000 vuoden takaa. Hiiltyneet käpysuomut paljastavat myös, että Päijänteen rantahiekkaan on piirtynyt historiaa muutamien tuhansien vuosien ajalta.

Kuva: Meeri Niinistö / Yle

Päijät-Hämeestä Padasjoelta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta 6 000 vuoden takaa. Kirveiden ja ruukkujen palasten lisäksi paikalta on löydetty muun muassa hiiltyneitä piennisäkkäiden ja kalojen luita. Kaiken kaikkiaan löytöjä kertyi yli 300 kappaletta.

Kullasvuoren alueen omistaa padasjokelainen Helmi Säästöpankki. Museoviraston hyväksymät kaivaukset toteutettiin viime kesänä pankin tuella.

Virasto on nimennyt kaivausten kohteena olleen Kullasvuoren alueen Leirintäalueeksi. Alue on todennäköisesti toiminut leiripaikkana jo kivikaudella. Arkeologisia kaivauksia tehnyt ryhmä ei löytänyt merkkejä asumuksista.

– Kaivausten perusteella tämä on ollut vierailupaikka pitkällä aikavälillä, mutta pysyvää asutusta ei ole ollut. Tämä on ollut pyyntileiri, jonne on tultu pyytämään pieniä nisäkkäitä kuten majavaa sekä kettua ja kalastamaan, kertoo arkeologi Paula Kouki Helsingin yliopistolta.

Kullasvuoren eri kaivausalueilta tehtiin löytöjä kivikaudesta metallikaudelle asti. Käytännössä alueella on siis 3 000–4 000 vuoden historia samassa mullassa.

– Ajoitimme kaivauksista löytyneitä hiiltyneitä käpysuomuja, joita löytyi vanhoista nuotion pohjista. Osoittautui, etteivät ne olleet kivikautisia vaan rautakautisia. Mitään rautakauteen liittyviä löydöksiä emme näissä kaivauksissa muuten tehneet, kertoo Kouki.

Päijänne puhkesi – elämä alkoi

– Tässä oli hiekkainen ranta, jonkin verran kiviä. Rantaan vedettynä yksipuinen ruuhi, rannassa kaislikkoa ja kaislikossa katiska, kuvailee Kouki.

Padasjoella on aiemmin tehty parikymmentä historiallista löytöä. Kullasvuoren lisäksi kuitenkin ainoastaan yhtä aluetta on kaivettu. Padasjoen mittakaavassa löydöt ovat merkittäviä, toteaa Kouki.

– Padasjoen alueen asutus liittyy laajemmin Järvi-Suomen asutukseen kivikaudella. Ihmiset olivat hyvien vesireitistöjen varsilla, sillä he liikkuivat vesiä pitkin kesät talvet pyynnillä ja kalastuksella eläen.

Kuva: Meeri Niinisto / Yle

6 000 vuotta sitten Päijänteen ranta sijaitsi nykyistä ylempänä, korkeimmillaan noin 90 metrin korkeudella nykyisestä meren pinnasta.

– Maan nousemisen ja kallistumisen seurauksena Päijänteestä puhkesi uoma Kymijokeen noin 6 000 vuotta sitten. Rantaviiva rupesi vetäytymään. Puolessa vuosituhannessa vedenpinta laski kymmenkunta metriä, kertoo Kouki.