Pankkien stressitestit ja Kreikka voivat kasvattaa eurokriisin riskejä veronmaksajille

Suomalaisten veronmaksajien riskit eurokriisin hoidossa voivat vielä kasvaa. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok.) mukaan pitää varautua siihen, että eurooppalaisten pankkien stressitestit tai Kreikan tilanne voivat johtaa uusiin tukipyyntöihin Euroopan pysyvälle kriisirahastolle.

velkakriisit
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ja varapuheenjohtaja Pentti Kettunen valiokunnan huoneessa eduskunnassa.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (vas.) ja varapuheenjohtaja Pentti Kettunen valiokunnan huoneessa eduskunnassa 3. kesäkuuta.Yle

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta evästi tiistaina suurta valiokuntaa, joka puolestaan valtuuttaa tulevan valtiovarainministerin Antti Rinteen (sd.) kohti euromaiden valtiovarainministereiden juhannuskokousta.

Suomi ja muut euromaat ovat viimeistelemässä sääntöjä, joiden perusteella Euroopan pysyvä kriisirahasto voisi tukea valtioiden lisäksi suoraan pankkeja.

Eurooppalaisten pankkien stressitestit valmistuvat loppusyksystä. Useampi pankki tarvinnee sijaintimaaltaan pääomatukea pysyäkseen pystyssä.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ei arvaile määrää, mutta olettaa, ettei kaikkien pankkien vakavaraisuus täytä Euroopan pankkivalvojan ehtoja.

– Ennakoiminen on äärimmäisen vaikeata. Riippuu aika pitkälti myöskin siitä, kuinka tiukkaa seulaa pankkivalvoja käyttää. Tässä tapauksessa uskon, että seula on niin tiukka, että löytyy uusia pankkeja, joita täytyy pääomittaa.

Pahimmassa tapauksessa kasvaisivat suomalaistenkin veronmaksajien riskit, jos joku maa tai sen pankki päätyisi Euroopan pysyvän kriisirahaston (EVM) tukiasiakkaaksi.

– Toivon, että ei tule uusia asiakkaita, mutta siihen pitää varautua, että niitä voi tulla, sanoo Sasi.

– Tässä kriisissä on vielä edessä vaiheita: Esimerkiksi Kreikan velkojen maksu. Euroopan keskuspankki EKP on likviditeetillään [maksuvalmiudellaan] helpottanut monen velkamaan lainanhankintaa ja alhaisia korkoja. Ja sitten vielä tämä pankkien pääomittaminen, voi sanoa, että kriisi ei ole vielä ohitse.

Slovenia ja sen pankit jälleen silmätikkuna

Nähtäväksi jää, selviääkö esimerkiksi aiemminkin tuenhakijaksi povattu Slovenia ja sen pankit ilman ulkopuolista apua.

Suomen enimmäisvastuisiin kriisirahastossa tuskin pyydetään heti korotusta, mutta jokainen uusi tukiasiakas kasvattaa riskiä kriisirahaston luottotappioista.

Perussuomalaisten kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pentti Kettunen pelkää, että kriisirahasto muuttuu roskapankiksi.

– Euroopan parlamentti kokoontuu ja Brysselissä tulee hommat kuntoon, niin sen jälkeen minä pelkään, että alkaa tukihakemuksia vyörymään.

Kimmo Sasi uskoo, että pankkien päätymistä kriisirahaston asiakkaiksi pidättelee siirtymäkauden jälkeen omistajiin, velkojiin ja sijoittajiin asti yltävä sijoittajavastuu.

Jos joku pankki tai valtio päätyisi hakemaan kriisirahaston tukea, osuisi se Suomessa alkavan eduskuntavaalitaistelun aikoihin.