Korvasienten poiminta on kuin aarteen etsintää

Kemiläinen sieniharrastaja Sami Alanissi taivaltaa alkukesästä pitemmänkin matkan korvasienten vuoksi. Omalta kotiseudulta Alanissi löytää nyt vetisen talven jäljiltä korvasieniä huonosti.

Kotimaa
Sami Alanissi
Kati Siponmaa / Yle

Kemiläinen Sami Alanissi on viihtynyt aina luonnossa, mutta korvasieniin hän hurahti noin 20 vuotta sitten.

– Aikoinaan sain kemiläisessä ravintolassa korvasienikeittoa ja se oli herkkua. Siitä se ajatus sitten lähti, että kyllä niitä pitää itsekin löytää. Vuosikausia kesti, ennenkuin löysin, mutta sitten ne veivät miehen mennessään, naurahtaa Alanissi.

Alanissi kulkee sienimaastoissa itsekseen.

– Se on vähän niinkuin aarteen etsintää ja parempaa paikkaa keväällä ei olekaan kuin korvasienimaastot, mies toteaa.

Sato jää Meri-Lapin surkeaksi

Parhaimpina vuosina Alanissi on kerännyt korvasieniä tuhatmäärin.

Lunta oli tänä talvena sen verran vähän, että sienirihmasto on ilmeisesti kärsinyt.

Sami Alanissi

– Vähän yli tuhanteen kiloon olen päässyt ja silloin vein sienet suoraan ostajille. En käsitellyt niitä, sillä siihen menee yhtä paljon aikaa kuin poimimiseenkin.

Tälle kaudelle Alanissi löysi ryöpättävää napapiirin tuntumasta, josta miehen mukaan löytyikin melkoinen saalis.

– Kahdessa vuorokaudessa poimin 90 kiloa ja kun keitin ne kertaalleen, niin sai siinä kyllä aika pitkät päivät tehdä hommia.

Omalta kotiseudulta Alanissi ei ole löytänyt korvasieniä yhden yhtäkään.

– Lunta oli tänä talvena sen verran vähän, että sienirihmasto on ilmeisesti kärsinyt. En ole löytänyt tästä Kemin läheisyydestä yhtään korvasientä.

Rikotun maan kasvatti

Kemin seudulta mies vihjaisee aloittelijoille pari sellaista paikkaa, joista tulevina vuosina voi korvasieniä löytyä.

– Ampumaradan maastossa on tehty sen verran metsätöitä, että kahden vuoden päästä sieltä voi korvasieniä löytyä ja toinen paikka on lentokentän takana, Alanissi neuvoo.

Muualla sijaitsevista, varmoista paikoista Alanissi pysyttelee vaiti, sillä korvasienten keräämisen kulttuuriin ei hänen kokemuksensa mukaan aiemminkaan kuulunut omista saalispaikoista lörpöttely.

Vaarallinen herkku?

Myrkylliseksi tiedetty korvasieni on Suomessa haluttua À la carte -ruokaa, jota usein ulkomaan vieraat mieluusti tilaavat.

– Esimerkiksi naapurimaassa korvasientä ei saa kaupallisesti poimia ja siksipä usein asiakkaideni ruotsalaiset vieraat haluavat ensimmäisenä korvasienikeittoa.

Oikein käsiteltynä korvasieni on Alanissin mukaan mainio ruokasieni, joka sopii keiton lisäksi vaikkapa muhennoksiin ja piiraisiin.

Korvasieni lymyää lehtien suojassa.
Korvasieni on haluttua À la carte -ruokaa.Kirsi Partanen / Yle

– Ensimmäisen ryöppäyksen teenkin aina ulkoilmassa, sillä siinä on vaarana, että tulee myrkytystila ja sisätiloissa tulee varmasti ainakin pää kipeäksi.

Alanissi on sienensä keittänyt eli ryöpännyt Eviran ohjeen mukaan kahteen kertaan. Sillä tavoin myrkyn saa sienistä hävitettyä lähes 100 prosenttisesti. Alanissin mukaan korvasieniruuilla voi huoletta herkutella useammankin kerran viikossa.

– En ole kuullut, että kenellekään olisi käynyt huonosti. Kyllä korvasientä kestää syödä käsiteltynä useammankin kerran viikossa. Myrkky on vesiliukoinen ja kahteen kertaan keitettynä ja pestynä myrkyt kyllä lähtevät.

Mutta kiire korvasienistä kokkailevalla ei saa olla.

– Aikaa täytyy käyttää, että aromit ehtivät liueta rasvaan. Kiireettä ja huolella valmistetun korvasienen aromit kyllä maistaa, Alanissi vakuuttelee.

Alanissin mukaan korvasieniä voi pohjoisessa poimia vielä parisen viikkoa.