Näkökulma: Arkkitehtuurikilpailulla halutaan kääntää kansa Guggenheimin puolelle

Komeaa pienoismallia museorakennuksesta on vaikeampi vastustaa kuin amerikkalaista museosäätiötä. Arkkitehtuurikilpailun järjestämisessä ei ole kuin hyviä puolia Guggenheim-säätiölle, kirjoittaa Yle Uutisten toimittaja Satu Nurmio.

Kuva: Yle

Jokainen Guggenheim-uutinenherättää närää, huutomerkkejä ja palopuheita puolesta ja vastaan. Jokaisella kerralla tuntuu siltä, että edelliset uutiset hankkeen vaiheista ovat unohtuneet.

Guggenheim-museota ei ole päätetty rakentaa Helsinkiin. Guggenheim-museohankkeen rahoituksesta ei ole päätetty. Mahdollisen museorakennuksen paikasta ei ole päätetty.

Itse asiassa on vain päätetty pitää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu isosta museorakennuksesta ja kilpailua varten arkkitehdeille annetaan työalustaksi Helsingin Eteläsatamassa sijaitseva tontti. Se tarkoittaa, että Eteläsataman tontille ei kilpailun aikana rakenneta mitään muuta.

Miksi arkkitehtuurikilpailu sitten järjestetään, jos itse museon rakentamisesta ei ole mitään varmuutta?

Koska siitä ei ole muuta kuin hyötyä Guggenheim-säätiölle.

Kilpailu muuttaa epämääräisen säätiön konkreettisiksi pienoismalleiksi museorakennuksesta. Kuuden finalistin joukkoon saattaa tulla mukaan muutama maailmankuulu arkkitehti. Lisäksi kilpailu voi tarjota mahdollisuuden saada suomalaista arkkitehtuuria suuren kansainvälisen museojätin logon alle. Silloin kansallinen ylpeys saattaa ottaa Guggenheim-hankkeen omakseen.

Meidän Guggenheim onkin jo ihan eri asia kuin niiden Guggenheim. Siinä tapauksessa moni poliitikkokin voi muuttaa kantaansa museohankkeesta, kunhan vain ehdoista sovitaan.

Lisäksi arkkitehtuurikilpailu vie huomion pois museohankkeen ongelmista. Suurelle yleisölle tohina kilpailun ympärillä antaa kuvan siitä, että museosta on jo päätetty.

Todellisuudessa Guggenheim-säätiö vasta yrittää tulla Helsinkiin. Kuten sen aikaisemmat hankkeet todistavat, hanke voi jäädä vain aikomukseksi. Se ei olisi poikkeus, sillä esimerkiksi Salzburgissa ja Rio de Janeirossa säätiön suunnitelmat museon rakentamisesta etenivät hyvin pitkälle ennen niistä luopumista.

Arkkitehtuurikilpailuksi puetusta Troijan hevosesta on hyötyä myös suomalaiselle arkkitehtuurille ja taidekeskustelulle. Menestyminen tämän mittaluokan arkkitehtuurikilpailussa avaisi ovia kenelle tahansa suomalaiselle arkkitehtitoimistolle.

Kirjoittaja on Yle Uutisten kulttuuritoimittaja