1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Pyhäjoen puupadosta tehtiin kulttuuriperintökohde

Pyhäjoen alatammi Savukoskella - suuri puinen pato - on nimetty Suomen metsätalouden kulttuuriperintökohteeksi. Yhdeksi monista valtion mailla olevista. Tällainen kulttuuriperintökohde tulee säilyttää ja ottaa huomioon kaikessa metsätaloussuunnittelussa.

kulttuuri
Uittotyötä Pyhäjoen alatammella joskus 1930-luvulla
Uittotyötä Pyhäjoen alatammella joskus 1930-luvulla. Uitettavat puut kerättiin padon yläpuolelle suolle padottuun altaaseen. Patoa avaamalla päästettiin vettä Pyhäjokeen ja siinä mukana huilasivat puut kohti Tenniöjokea ja edelleen Kemijokeen. Pyhäjoessa oli neljä patoa, joista on jäljellä vain tämä alatammi.Metsähallitus
Uittotyötä Pyhäjoen alatammella joskus 1930-luvulla
Uittotyötä Pyhäjoen alatammella joskus 1930-luvulla. Uitettavat puut kerättiin padon yläpuolelle suolle padottuun altaaseen. Patoa avaamalla päästettiin vettä Pyhäjokeen ja siinä mukana huilasivat puut kohti Tenniöjokea ja edelleen Kemijokeen. Pyhäjoessa oli neljä patoa, joista on jäljellä vain tämä alatammi.Metsähallitus

Pyhäjoen alatammi ja sen viereinen kämppäkartano on osa Savukosken kuuluisaa savottahistoriaa. Pato on 80-vuotias, mutta se on varsin hyvin säilynyt. Kolme muuta Pyhäjoen tammea on tuhoutunut ajan saatossa.

Nyt tuo Pyhäjoen alatammi ympäristöineen on merkitty digitaalisiin kirjoihin ja kansiin. Asian hoiti arkeologi Juha-Pekka Joona. Hän dokumentoi kohteen valokuvaamalla ja kirjoittamalla, havainnoimalla näkemäänsä. Juha-Pekka inventoi kohteet Itä- ja Ylä-Lapissa.

- Eihän täällä ihan juoksujalkaa liikuta. Tämä on pitkäkestoista työtä, kun kohteet eivät useinkaan ole pääteiden varsilla, hän sanoi ja piti varsin mielenkiintoisena tätä Metsähallituksen toimeksiantoa.

Pyhäjoen alatammelle päästään, kun ensin ajetaan Savukosken kirkolta parikymmentä kilometriä Sallaan päin, siutti Kuoskun kylän ja siten käännytään Hirvasvaaran metsäautotielle. Hyväkuntoista metsätietä piisaa 18 kilometriä ja siitä kääntölevikkeeltä on tammelle vielä noin 800 metrin kävely.

Alatammen näkymät palkitsevat taivalluksen.

Patoamalla puulle vauhtia

Suomen metsätaloudella on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Siihen oman värinsä tuovat savotat ja uitot - ja ihan erikseen joki- ja purouitot. Uitto oli kätevä keino, kun puu piti saada pois kaukaiseltakin hakkuualueelta ja teollisuuden käyttöön. Pieniä jokiakin padottiin uitolle kelvollisiksi.

Tällainen on muun muassa Pyhäjoki Savukoskella.

Alatammen kämppä rakennettiin 1930-luvun alussa metsätyömiesten käyttöön. Tuolloin rakennettiin myös savusauna ja talli, sekä tammi vieressä virtaavaan Pyhäjokeen.

Vuonna 1961 isoon kämppään tehtiin remontti, jonka yhteydessä siihen rakennettiin keittiö ja kokin huone. Samana vuonna valmistui myös uusi sauna ja pieni kämppä muutettiin talliksi. Kämpässä on majoitettu miehiä vielä vuonna 1968, jonka jälkeen rakennukset rapistuivat käyttämättöminä.

Savukosken arvokasta savottaperinnettä alettiin pelastaa 1980-luvun alussa. Nyt rakennukset omistaa Museovirasto ja maapohjan Metsähallitus. Savukosken kunta on kämpän hallitsija ja sen vuokraamisen hoitaa kunnan kulttuuritoimi.

Inventointi saatu hyvään alkuun

Metsätalouden kulttuuriperintökohteita inventoidaan vuosina 2010 - 2016. Työ on saatu hyvään alkuun, sanoo metsätalouden tiedottaja Juri Laurila Metsähallituksesta.

- Onhan siinä työsarkaa, mutta lopputulos varmaan palkitsee, kun on löydetty ja saatu luetteloiduksi näitä arvokkaita kohteita.

- Mitäpä sitä tuleville sukupolville jäisi, jos ei nyt näitä asioita hoidettaisi. Kiitos myös Museovirastolle, Laurila toteaa.

Metsätalouden suunnittelija Tuomo Ahola yhtyy tuohon näkemykseen. Pyhäjoen alatammella Savukoskella on hyvää näyttöä siitä, kuinka kohde on otettu huomioon ympäristön metsätaloussuunnittelussa.

Lue seuraavaksi