1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomen ja Ruotsin välinen junaliikenne vuosien päässä

Tavarat siirtokuormataan junasta toiseen ja ihmiset vaihtavat suomalaisesta junasta ruotsalaiseen. Tätä saattaa olla junaliikenne vuosien kuluttua Tornio-Haaparannalla, jos asiat etenevät suotuisasti.

Kotimaan uutiset
Kukkia radan vieressä.
Riikka Rautiainen/ Yle

Sujuvan junaliikenteen saaminen Suomen ja Ruotsin välille vie joka tapauksessa vuosia. Liikenneviraston mukaan todennäköisesti ensimmäisenä alkaa tavaravaunujen siirtokuormaus junasta toiseen Haaparannalla.

– Tavaravirtojen kuljettaminen maasta toiseen on ratkaistavissa siirtokuormauksella, kun olosuhteet Haaparannan ratapihalla tehdään sopiviksi erilaisille tavaralajeille, sanoo johtava asiantuntija Anne Herneoja Liikennevirastosta.

Eri toimijat ovat jo vuosia selvittäneet, voitaisiinko Suomen ja Ruotsin erilainen raideleveys ratkaista asettamalla ratapihalle raideleveyden muunnin, mutta Herneojan mukaan tästä on nyt luovuttu.

– Erilaisia muuntimia on testattu, mutta talviolosuhteet ovat haastavia ja muuntimen vaatimat vaunut ovat kalliimpia kuin tavalliset tavaravaunut.

Sähköistämisestä ei ole päätöstä

Matkustajaliikenteen saamista Suomen ja Ruotsin välille hidastaa se, että länsirajalla rata on sähköistetty vain Keminmaahan saakka. VR:ltä todetaan, että yhtiö on kiinnostuneempi henkilöliikenteestä kuin tavaraliikenteestä maiden välilä.

Torniosta Kolariin ulottuvaa rataa on kunnostettu malmijunien toivossa, mutta sähköjä radalle ei ole vedetty vaan vaunuja vetävät dieselveturit. Liikennevirastossa odotetaan mielenkiinnolla, miten vuonna 2017 valmistuvan Pohjanmaan radan kunnostaminen vaikuttaa liikennemääriin.

– Kunnostamisen ansiosta ajoajat lyhenevät ja näin voisi ajatella, että radalle saataisiin uudenlaista liikennettä. Jos tämän myötä mietitään Keminmaan Laurilasta eteenpäin olevia yhteyksiä, niin sähköistys asettuu hieman toisenlaiseen valokeilaan, sanoo Herneoja.

Toiveita radan sähköistämisestä – kuten muitakin uusia liikennehankkeita – varjostaa valtiontalouden tiukka tilanne.

– Emme voi rakentaa mitään ennakoiden vaan pitää olla selvää kuljetustarvetta. Meillä on täysi työ, että saamme pidettyä nykyiset tiet ja radat liikennöitävässä kunnossa, muistuttaa Herneoja.

Lue seuraavaksi