Arjen doping ei vielä ongelma Suomessa – "Meillä saa olla vetäytyvä mörökölli"

Lääkäreiden mukaan dopingiksi voi kutsua myös aineita, joita käytetään työelämässä selviytymiseen. Esimerkiksi uni- ja nukahtamislääkkeet ovat suomalaisten suosiossa, mutta kovemmat aineet ovat vielä vähäisessä käytössä. Tilanne voi muuttua, kun työkulttuuri vaatii yhä sosiaalisempaa käyttäytymistä.

Aamu-tv
Auli Rytivaara ja Kaarlo Simojoki.
Dopingia, eli suoritusta parantavia aineita, käytetään myös työelämässä. Asiasta on puhuttu jo muutaman vuoden ajan, mutta Suomesta ei varsinaista tutkimustietoa aiheesta ole. Aiheesta Aamu-tv:ssä keskustelivat johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä, sekä johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara Mehiläisestä.

Työelämän doping on muutakin kuin masennuslääkkeiden ja piristeiden käyttämistä. A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan dopingin voi määritellä koskemaan laajemmin aineita, joilla ihmiset pyrkivät parantamaan työelämässä selviytymistä.

Tällaisiksi luokiteltavia aineita ovat esimerkiksi unilääkkeet, jotka auttavat nukahtamiseen ja siten helpottavat heräämistä.

– Uni- ja nukahtamislääkkeitä määrätään Suomessa aika paljon. Niihin turvaudutaan muun muassa työelämän hektisyyden ja vaativuuden takia, Simojoki sanoo.

Mehiläisen johtavan työterveyslääkärin Auli Rytivaaran mukaan moni saattaa turvautua unilääkkeisiin myös silloin, kun asiat työpaikalla eivät ole hyvin.

– Unilääkkeitä saatetaan käyttää, kun työpaikalla on ilmapiiriongelmia tai työkavereiden ja esimiehen kanssa on syntynyt erimielisyyksiä. Myös yt-neuvottelut ja yleinen epävarmuus lisäävät käyttöä, Rytivuori kertoo.

Moni turvautuu myös alkoholiin parempien yöunien toivossa. Se onkin "arjen doping-aineista" kaikkein yleisin.

Auli Rytivaara.
Johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara Mehiläisestä.Yle

– Urani aikana alkoholin käyttö on lisääntynyt. Sitä käytetään rentoutuskeinona, vaikka vaikutushan on päinvastainen, Rytivaara sanoo.

– Moni ottaa työpäivän jälkeen rauhoittuakseen paukun, tai illalla yömyssyn. Se on tuhoisa tie. Kaikki dopingit ovat väliaikaisia ratkaisuja, Simojoki jatkaa.

Myös kahvi voidaan luokitella työelämän doping-aineeksi, jos sitä juo suuria määriä pelkästään piristyäkseen.

Kulttuuri työpaikoilla muuttumassa

Kovemmatkin doping-aineet, kuten testosteronia lisäävät aineet, ovat leviämässä urheilusta työelämään. Yle Uutiset kertoi eilen keskiviikkona, että tutkimusten mukaan jopa 40 000 suomalaista on joskus kokeillut dopingia.

Tarkkaa tilastotietoa dopingin yleisyydestä Suomen työelämässä ei ole. Simojoen mukaan ongelma ei kuitenkaan ole niin suuri kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.

– Työelämän kulttuuri Suomessa eroaa näistä maista. Meillä on perinteisesti hyväksytty monimuotoisuutta. On totu

Kaarlo Simojoki.
A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.Yle

ttu siihen, että joku saattaa olla vetäytyvä mörökölli, eikä arkojen tarvitse koko ajan olla esillä jamukana sosiaalisessa toiminnassa, Simojoki kuvailee.

Simojoki uumoilee, että tilanne saattaa muuttua, kun työkulttuuri Suomessakin muuttuu eurooppalaisemmaksi.

– Vaaditaan yhä enemmän ulospäinsuuntautuneisuutta ja tiimityötä. Se on ikävää. Olisikin tärkeää, että monipuolisuus edelleen hyväksyttäisiin, että ihminen voisi edelleen olla vetäytyvä. Kaikki eivät voi olla sosiaalisia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa mielialalääkkeitä käytetään sosiaalisuuteen. Meillä se on vähäistä, mutta riskit ovat olemassa, Simojoki toteaa.