Italo Calvino: Kenraali kirjastossa

Italo Calvino on yksi 1900-luvun merkittävimmistä eurooppalaisista kirjailijoista. Monet Kenraali kirjastossa -kirjan faabeleista ja satiireista on alunperin julkaistu Italian kommunistisen puolueen lehdissä. Lue Juha Pikkaraisen kirja-arvio.

Italo Calvino
Italo Calvino: Kenraali kirjastossa -kirjan kansi
Kustannusosakeyhtiö Tammi

Remontin tekeminen yksin on työlästä ja aikaa vievää. Jokainen työvaihe on suunniteltava tarkasti, jottei homma keskeytyisi turhaan. Kaikki tarvittavat tavarat ja työkalut pitää koota lähelle, jotta työnteko etenisi edes jotenkin. Välillä joutuu pitämään taukoja tasotteiden ja maalien kuivumista odotellessa. Olen kuluneen viikon aikana tehnyt mökillä saunan lattiaremonttia. Purkamisessa ja uuden rakentamisessa kuluu aikaa ja sauna on pois käytöstä vähintään viikon. Ja mökkeilyhän ei ole mistään kotoisin, jos ei voi kunnolla saunoa. Yritän kiirehtiä remonttia, jotta lauantaina pääsisi saunaan. Saa nähdä miten äijän käy?

Kun ihminen ei voi enää ilmaista ajatuksiaan suoraan, hän turvautuu sadun keinoihin.

Juha Pikkarainen

Mutta voi kirjan lukeminenkin viedä aikaa, kun lukee tavallani eli samanaikaisesti useita eri kirjoja. Sain alkuviikosta luettua kirjan, jonka aloitin vuonna 2012. Kirja on ilmestynyt Tammen Keltaisessa kirjastossa. Sen on kirjoittanut Italo Calvino ja suomentanut Helinä Kangas. Se on nimeltään Kenraali kirjastossa. Kyseessä on kirjailijan vaimon Esther Calvinon toimittama kokoelma Calvinon kirjojen ulkopuolella julkaistuja tekstejä vuosilta 1943 – 1984. Kirjassa on kirjailijan kirjoittama alkulause ja vaimon kirjoittama esipuhe.

Italo Calvino on yksi 1900-luvun merkittävimmistä eurooppalaisista kirjailijoista. Hän suunnitteli jo nuorena kirjailijauraa. Calvino eli vuosina 1923 – 85. Hän opiskeli Torinon yliopistossa ja työskenteli ennen kirjailijaksi ryhtymistään lehtimiehenä ja kustannustoimittajana. Italo Calvino oli avoimesti poliittinen henkilö ja kuului Italian kommunistiseen puolueeseen vuoteen 1967 saakka, jolloin muutti Pariisiin. Hän palasi elämänsä viimeisiksi vuosiksi Italiaan. Monet Kenraali kirjastossa -kirjan faabeleista ja satiireista on alunperin julkaistu Italian kommunistisen puolueen lehdissä.

Faabeli syntyy sorrosta

Kirjailijan alkulauseessa Calvino kirjoittaa kokoelman alkupään faabeleista mielestäni hienosti, miten juuri ympärillä oleva yhteiskunnallinen todellisuus pakottaa kirjoittamaan peitellysti. Tälläiset tarinat ovat tiukasti sidottu omaan aikaansa ja silloisiin tapahtumiin. Kirjan loppuun on koottu jokaisen tarinan tarkemmat tiedot. Italo Calvino kirjoittaa:

Faabeli syntyy sorron aikoina. Kun ihminen ei voi enää ilmaista ajatuksiaan suoraan, hän turvautuu sadun keinoihin. Nämä pikku tarinat liittyvät nuoren miehen poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kokemuksiin fasismin kurimuksen aikana. Ne on ryhmitelty aiheen ja tyylin mukaan ja jokainen tarina on myös päivätty. Päiväyksiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne auttavat ymmärtämään tiettyjä faabeleita, joiden merkitys ei ole enää nykyään selvä, ja toisaalta niiden kautta voi seurata kirjailijan maailmankuvan kehittymistä, sitä kuinka hän vähitellen löytä ääärimmäisen pessimistisestä skeptisismistään kiinnekohdan, optimistisen uskon alun. Mutta kun tuo usko on löytynyt ja hänen ajatuksensa kirkastuvat, symbolit ja vertaukset menettävät merkityksensä. Ja niin faabeli kuolee.

Sanan voima ja vapaus

Kirjan nimitarina Kenraali kirjastossa on vuodelta 1953. Pandurian valtion sotilasjohto on saanut vihiä, että kirjat saattavat sisältää armeijaa vahingoittavia ja halventavia mielipiteitä. Koska kirjallisuuteen tutustuminen ei kuulu sotilaan velvollisuuksiin, pannaan asialle eräs kenraali ja neljä upseeria. Heidän tehtävänä on tutustua kirjoihin Pandurian suurimmassa kirjastossa ja laatia asiasta raportti. Isot upseerithan eivät liiku yksin ja mukaan tulee kokonainen sotilasosasto. Kirjasto suljetaan muilta käyttäjiltä ja vain yksi kirjastovirkailija jää sotilaille avuksi. Aluksi tarkastuksen etenemisestä raportoidaan kenttäradiossa päivittäin. Koska työ tuntuu loputtomalta myös rivisotilaat otetaan mukaan työhön. Kuten kaikki hyvän kirjallisuuden ja kirjastojen ystävät tietävät, kiinnostuksen kipinän syttyessä peli on menetetty. Kirjallisuus kiehtoo sotilaat valtaansa. Kuukausien kuluttua kenraali esittelee tutkinnan tulokset kenraalikunnalle.

Hänen puheensa oli eräänlainen tiivistelmä ihmiskunnan historiasta, sen alkuajoista nykypäivään saakka. Siinä kritisoitiin Pandurian kansalaisten pyhimpiä aatteita, johtava luokka julistettiin vastuulliseksi isänmaan onnettomuuksiin, kansa nähtiin turhien sotien ja väärän politiikan sankarillisena uhrina. Esitelmä oli hieman sekava ja siinä oli monia yksinkertaistettuja ja ristiriitaisia väitteitä, niin kuin voi käydä, jos on hiljattain omaksunut uuden tavan ajatella. Mutta puheen yleissävy ei jättänyt epäilyksille sijaa. Pandurian kenraalit mykistyivät kauhusta, muljauttelivat silmiään, saivat puhekykynsä takaisin, huusivat.

Vähin äänin kenraali ja neljä upseeria siirrettiin eläkkeelle terveydellisistä syistä.

Italo Calvinon tuorein teos, kahdeksan vuotta tekijän kuoleman jälkeen ilmestynyt Kenraali kirjastossa, on mainio läpileikkaus hänen lyhyistä tarinoista ja faabeleista. Toivottavasti kirja herättää halun tutustua Italo Calvinoon tarkemmin. Se onnistuu mainiosti, sillä häneltä on suomennettu 12 teosta. Lukemisiin.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja