Pessalompolon Kenttäniemen tarinat kirjoihin ja kansiin

Ylitornion Pessalompolon Kenttäniemen elämää ja ihmisiä on koottu Länsi-Lapin murteen värittämänä kirjaksi. Asialla on Rantalan veljessarjan nuorin Lanko-Pekka, suvun pännamies. Kirjaa kuvittavat Tapani-veljen taulut ja suvun valokuvat eri vuosikymmeniltä.

Pessalompolo, Ylitornio
Lanko-Pekka: Kenttä -kirjan kansi
Kirjan kansi ja monet maalaukset ovat suvun pänselimiehen eli Tapani Rantalan siveltimestä ja kynästä.Sauli Antikainen / Yle
Herra Pekka Lanko, Lanko-Pekka
Pekka Lanko muistaa vanhat tarinat ja kertoo ne värikkäästi Pessalompolon murteella. Häntä haastattelee Sirkku Savusalo. Kuva: Sauli Antikainen / Yle
Lanko-Pekka: Kenttä -kirjan kansi
Kirjan kansi ja monet maalaukset ovat suvun pänselimiehen eli Tapani Rantalan siveltimestä ja kynästä.Sauli Antikainen / Yle

Kenttä-kirja syntyi tarpeesta kirjata vanhat asiat ylös, kun muistajia on vielä hengissä.

– Nyt ei tarvitse jälkipolven pohtia: tämän olis Äijä tieny, mutta kun se on jo kuollut. Mie vastaan jo tässä ajassa: lukekaa tästä, siinä soon, Lanko-Pekka sanoo ja läpsäyttää kirjan kannet kiinni.

Teos kuvaa niin Rantalan suvun ( Lanko-Pekan suvun) kuin muidenkin Kenttäniemessä vaikuttaneitten ihmisten elämää. Alkaen Kentän Maijasta, jolta Lanko-Pekan isä osti talon.

Muitakin rakennuksia tuli suvulle myöhemmin ja joku on vaihtanut paikkaakin sen jälkeen, remontteja on tehty ja kesiä vietetty.

Kenttäniemessä oli vesistöalueen ensimmäinen kesähuvila - Rantalan perheellä oli opettajan asunto maalikylissä. Lomat vietettiin Kenttäniemessä.

Kesät Kenttäniemessä tarjosivat monenlaista virikettä viidelle Rantalan veljekselle. Ja työtäkin piisasi.

- Kyllähän se meille pojille oli aikamoinen työsiirtola, Lanko-Pekka tuiskahtaa.

Ja tuo nimi Lanko-Pekka juontaa juurensa Rantalan poikien isoisään Oskari Rantalaan, joka oli alunperin Lanko-niminen.

Kenttä-kirjan valmistumista juhlitaan sunnuntaina 8.6.2014 Kenttä-päivällä alkaen kello 13.00 Ylitornion Pessalompolon Kenttäniemessä.