Hiljainen kansa sai alkunsa yöllisestä oivalluksesta

Reijo Kelalla ei ollut vuonna 1988 varaa maksaa 30 miljoonaa markkaa Suomussalmen työttömille, joten hän otti teokseensa 973 heinäseivästä, ja laittoi niille päät turvemättäistä.

kulttuuri
Hiljainen kansa juhlavaatteissa.
Kalle Heikkinen / Yle

– Tarvitsin Ilmarin kynnökseen Lassilan pellolle joukkovoimaa, ja halusin palkata Suomussalmen 973 työtöntä mukaan esitykseen. Se olisi maksanut 30 miljoonaa markkaa, tanssija ja koreografi Reijo Kela muistelee Hiljaisen kansansa kesävaatetusta seuratessaan.

– Mietin asiaa paljon, ja yöllä se välähti mieleen!

Kelan yöllinen oivallus on seisonut jo 20 vuotta Viitostien varrella Kainuussa. Joka kesä ja talvi Hiljainen kansa (siirryt toiseen palveluun) saa vuodenajan mukaisen vaatetuksen.

Teoksen luona vieraileva voi myös ottaa vaatteen turvepään yltä, mikäli antaa omansa tilalle.

Reijo Kela Hiljaisen kansansa luona.
Taiteilija Reijo Kela Hiljaisen kansansa luona Jarmo Nuotion haastattelussa.

Tänä kesänä talkooväki ja vaatteenvaihtoon saapuneet pukivat myös uudet turvepäät saavan Hiljaisen kansan juhlatamineisiin.

Tämä edustaa paljon mystisempiä asioita, joista kukaan ei tiedä mitään – en minäkään!

Reijo Kela

– Tässä Koivusalon pellolla on noin 900 turvepäätä, ja vaatteiden vaihto tapahtuu aina yhtä hämmästyttävän nopeasti. Nytkin on mennyt vain 45 minuuttia, ja ihmiset ovat riisumassa Hiljaista kansaa jo loppupuolella peltoa, Reijo Kela ihmettelee iloisena.

Jos Hiljainen kansa alun perin symbolisoikin Suomussalmen työttömiä, on tänä päivänä taitelijankin mielestä jotain muuta.

– Tämä edustaa paljon mystisempiä asioita, joista kukaan ei tiedä mitään – en minäkään! Mutta ei tämä työttömyyttä edusta, Kela sanoo.

Hiljaisen kansan vaatteiden vaihtoa.
Hiljaisen kansan vaatteiden vaihtoa 20. juhlakesään.Kalle Heikkinen / Yle

Kelan mielestä Hiljaisen kansan vaatteiden vaihtokin symboloi jotain.

– Hiljaisen kansan vaatteilla on historia. Vaate on jostakin tullut. Nyt kun kansa on riisuttu, on pelto täynnä ristejä.

– Jos tätä jaksetaan pitää pystyssä tarpeeksi kauan, niin voivathan nämä olla Suomussalmen viimeiset hahmot. Emme tiedä miten paljon kunnassa on asukkaita sadan tai kahden sadan vuoden päästä, Reijo Kela miettii.