Vain typerä välttelee kypärää – vai oliko se sittenkin toisinpäin?

Pyöräilykypärän käytön järkevyys nousi julkiseen keskusteluun viime viikonloppuna. Brittiläinen neurokirurgi on julistanut kypärien osoittautuneen hyödyttömiksi kapineiksi, joista voi olla käyttäjilleen jopa vaaraa. Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen tyrmää väitteet kypärän hyödyttömyydestä.

liikenne
Pyöräilijä ylittää kadun sateessa
Antti Eintola / Yle

Pyöräilykypärän käytön järkevyys nousi julkiseen keskusteluun viime viikonloppuna, kun Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ensimmäisenä Suomessa uutisoi kypäriä hyödyttöminä pitävästä brittilääkäristä.

Neurokirurgi Henry Marsh pitää pyöräilykypärää turhahkona kapistuksena, josta ei useinkaan ole ollut hänen potilailleen hyötyä.

Marsh perusteli väitettään myös Bathin yliopiston keräämillä tiedoilla, joiden pohjalta pyöräilykypärän voi olettaa jopa nostavan käyttäjänsä tapaturmariskiä. Englantilaisyliopistossa tultiin siihen tulokseen, että autoilijat ohittavat pyöräilijän jopa kahdeksan senttimetriä lähempää kuin ohittaisivat kypärättömän pyöräilijän.

Muutama sentti sinne tänne ei pyöräilyonnettomuustilastoja selitä

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen on seurannut kypäristä käytävää keskustelua. Hän tyrmää suoralta kädeltä väitteet kypärän käytön turhuudesta.

– Ehdottomasti pyöräilykypärää kannattaa käyttää. Siitä ei ole minkäänlaista epäilystäkään, etteikö pyöräilykypärä suojaisi ihan jokaista pyöräilijää hyvin tehokkaasti. Jos pää kopsahtaa johonkin, niin nimenomaan vakavilta aivovammoilta välttyy, kun on kypärä päässä.

Ei ole minkäänlaista epäilystäkään, etteikö pyöräilykypärä suojaisi ihan jokaista pyöräilijää hyvin tehokkaasti. Nimenomaan vakavilta aivovammoilta välttyy, kun on kypärä päässä.

Anna-Liisa Tarvainen

Myös Liikenneturvan Tarvainen tuntee Bathin yliopiston havainnot siitä, että autoilijat ohittavat kypärää käyttävät pyöräilijät lähempää kuin kypärättömät.

– Olen myöskin tutustunut tähän tutkimukseen, jonka sitten jo toinen tutkimus kertaalleen jo kumosikin, Tarvainen sanoo.

Vaikka tuloksia ei olisi kumottukaan, havainnot ohitusetäisyyksistä eivät Tarvaisen mukaan ole pyöräilyonnettomuuksien suhteen kovinkaan oleellinen asia.

– Eihän tällä oikeastaan ole merkitystä, että kuinka läheltä autoilija ajaa sitä pyöräilijää. Että onko siinä jokunen sentti enemmän tai vähemmän. Eivät ne vakavat onnettomuudet yleensä niissä [tilanteissa] tapahdu.

Vakavat pyöräilyonnettomuudet tapahtuvat Tarvaisen mukaan hyvin usein siellä, missä autot eivät edes liiku: pyöräteillä. Eteen voi tulla kuoppa tai ote livetä syystä tai toisesta – ja sitten kaadutaan. Eikä yhdenkään auton ole tarvinnut ajaa läheltä.

Kun pää on jo kolahtanut johonkin, ydinkysymys ei Tarvaisen mielestä ole se, kuinka läheltä auto ajoi. Ydinkysymys on se, suojaako päätä mikään.

– Kyllä pyöräilijän päävammat vältetään nimenomaan sillä, että käytetään kypärää, Tarvainen sanoo.

Alle puolet pyöräkansasta käyttää kypärää

Liikenneturvan toimitusjohtaja Tarvaisen mielestä kypärän käytön järkevyyden kyseenalaistaminen on positiivinen asia, vaikka kypärän hyödyllisyys onkin hänen mielestään päivänselvä asia.

Eihän tällä oikeastaan ole merkitystä, että kuinka läheltä autoilija ajaa sitä pyöräilijää. Että onko siinä jokunen sentti enemmän tai vähemmän.

Anna-Liisa Tarvainen

– Minusta se on hyvä, että pyöräilykypärän käytöstä syntyy keskustelua.

Tarvainen toivoo keskustelun lisäävän kypärän käyttöä. Kasvupotentiaalia kypärää käyttävien saralla kyllä riittää. Liikenneturva aloitti kypärän käytön laskennat vuonna 1990, jolloin valtakunnallisesti vain 4% suomalaisista käytti kypärää.

– Viimeiset mittauksemme ovat osoittaneet, että 44% suomalaisista käyttää kypärää, Tarvainen kertoo.

Toisin sanoen 56% pyöräilijöistä ei kypärää käytä. Lisäksi kypärän käyttö on Tarvaisen mukaan huomattavasti yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla – niinpä pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa kypärä eksyy vielä harvemman päähän.