Näköalatasanne nousi nopeasti puolustamaan Vartiosaarta massiiviselta rakentamiselta

Kansainvälinen ryhmä on rakentanut kierrätys- ja luonnonmateriaaleista näköalatasanteen Vartiosaaren kärkeen alleviivatakseen alueen luontoarvoja. Helsinki on kaavaillut liki luonnontilassa olevasta Vartiosaaresta tiiviisti rakennettua, jopa 7000 asukkaan kaupunginosaa.

Kotimaa
Näköalatasanne Vartiosaaren kärjessä.
Joukko taiteen, tutkimuksen ja arkkitehtuurin ammattilaisia rakensi näköalatasanteen Vartiosaaren kärkeen. Materiaalit löytyivät luonnosta ja kierrätyksestä.Yle/ Juha Kivioja

Vartiosaaren rannalla käy kova suhina, kun arkkitehtien luotsaama joukko katkoo kuivia kaisloja. Luonnonmateriaalia on saarella kerätty jo useita päiviä. Kaatuneista puunrungoista ja Kalasataman jätelaudoista kasattu näköalatasanne seisoo tukevasti paikallaan korkean kallion laella. Nyt rakennelmaa on vielä tarkoitus elävöittää parimetrisillä kaisloilla.

Kansainvälinen ryhmä tieteen, tutkimuksen ja arkkitehtuurin ammattilaisia osallistuu viikonloppuna pidettävälle Pikseliähky-monitaidefestivaalille. Tapahtumaa on järjestetty jo oli kymmenen vuotta. Helsingistä alkujaan oleva Pikseliähky on vuosien varrella saanut myös sisartapahtumia ympäri maailmaa.

Tänä vuonna Pikseliähkyn pääteemana on yhteisöllinen jakaminen. Helsinkiin kokoontuvat paikalliset ja kansainväliset taiteen, designin, tutkimuksen sekä aktivismin harrastajat ja ammattilaiset puntaroivat teemaa monelta eri näkökantilta. Alateemoina ovat mm. bioteknologia, urbaani kulttuuri ja tieteen avoimuus. Osa luennoista pidetään Helsingin yliopistolla ja osa tapahtumista sijoittuu Vartiosaareen.

Yhdessä tekemisen tuomaa lisäarvoa ei voi mitata rahassa

Kaislojen keräämisen jälkeen väki suuntaa kohti Vartiosaaren kärkeä. Pienellä kiemurtelevalla polulla on vaikeaa tajuta olevansa ainoastaan seitsemän kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Saaren kärjestä avautuva maisema on saaristoa kauneimmillaan.

Korkean kallion päällä seisoo näköalatasanne, jonka pisteliäät kaislakyljet töröttävät siilin lailla kohti merimaisemaa.

Kulttuuri on mennyt siihen, että kokemukset hankitaan rahalla.

Pikseliähky-monitaidefestivaalin tuottaja Mikko Laajola

Vartiosaaren kärkeen rakennetulla näköalatasanteella kansainvälinen ryhmä on halunnut alleviivata saaren luontoarvoja sekä osoittaa yhdessä tekemisen voimaa.

- Yksintekeminen kestäisi ikuisuuden ja mahdollisuudet olisivat rajatut. Nyt ryhmänä meiltä kului tämän rakentamiseen viisi päivää, arkkitehti András Cseh unkarilaisesta Hello Wood -kollektiivista kertoo.

Tapahtuman tuottaja Mikko Laajola lisää, että talkoilla on myös pyritty tuottamaan yhteisölle lisäarvoa, jollaista ei talousmittarein pysty laskemaan.

- Kulttuuri on mennyt siihen, että monet kokemukset hankitaan rahalla ja asiat tulevat valmiiksi paketoituina tuotteina, että tavallaan ei enää tehdä paljoa itse. Kaiken saa kaupasta, Laajola sanoo.

Rakentamissuunnitelmat jälleen kaupungin käsittelyssä

Vartiosaari on ollut vuosikymmenten ajan virkistys- ja lomakäytössä. 80 hehtaarin alueella on joitain kymmeniä huviloita. Helsinki omistaa 90 prosenttia maa-alasta ja noin puolet rakennuksista.

Kaupunki on kaavaillut Vartiosaaresta tiivisti rakennettua jopa 7 000 asukkaan kaupunginosaa. Suunnitelma näyttää askeleen todennäköisemmältä, sillä kaupunkisuunnittelulautakunta on osaltaan hyväksynyt suunnitteluperiaatteet saaren osayleiskaavan pohjaksi.

Ensimmäisen kerran rakentaminen otettiin esille 1943.

Vartiosaari-seuran varapuheenjohtaja, Marko Leppänen

Virkistyskäytön puolestapuhujat ovat tottuneet puolustamaan Vartiosaaren luontoarvoja.

- 1960-luvulla Kansallisosakepankin johtama rakennusoperaatio meni niin pitkälle, että Vartiosaaresta myytiin jo kerrostaloasuntoja. Ja käsitykseni mukaan ensimmäisen kerran rakentaminen on otettu esille jo 1943, Vartiosaari-seuran varapuheenjohtaja Marko Leppänen huokaa.