Valkohäntäpeura on riistanhoidon menestystarina

Suomen valkohäntäpeurojen kanta on kasvanut viidestä eläimestä 80 vuodessa noin kymmentuhatkertaiseksi. Riistantutkija Kaarlo Nygrén sanoo, että se on varsinainen menestystarina. Lisääntymissyklin takia kanta saattaa olla kohta reippaassa kasvussa. Lisäksi ilmastonmuutos suosii valkohäntäpeuraa hirven kustannuksella. Tähän asti pedot ovat verottaneet eläimiä enemmän kuin metsästäjät.

Kotimaa
valkohäntäpeura.
Valkohäntäpeura.Yle

Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris saattaa runsastua Suomessa huomattavasti lähivuosien aikana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Kaarlo Nygrén arvioi, että levittäytymisvaiheen jälkeen alkaa kannan selvä kasvu.

Lisäksi ilmastonmuutos suosii valkohäntäpeuraa hirven kustannuksella. Hirvi kestää hyvinkin kylmää, mutta ei kestä hellettä. Lauhat talvet taas sopivat kauriseläimille.

– Valkohäntäpeuran 80 vuotta suomalaisessa luonnossa on ollut melkoinen menestystarina, sanoo Nygrén. Yhden pukin ja neljän naaraan laumasta on kasvanut parhaimmillaan 50 -60 000 eläimen kanta. Viime metsästyskaudella saalis oli runsaat 21 000 eläintä.

Nygrénin mukaan pedot vaikuttavat meillä kantaan selvemmin kuin metsästys.

Kanta-Häme on valkohäntäpeuran vahvaa aluetta, mitä kuvaavat hyvin liikenneonnettomuusluvut. Liikennevahinkojen lisäksi muuta haittaa istutuslajista ei vaikuta olleen, arvio tutkija Kaarlo Nygrén.

– Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa. Olemme pelänneet sitä, että valkohäntäpeurojen mukana tulisi Amerikassa valkohäntäpeuroissa elävä aivokalvomato, joka on tappavan vaarallinen hirvelle. Mutta nyt vastaavanlainen eläin tulikin Ruotsista ilman valkohäntäpeuroja. Se näyttää leviävän Suomessa ja aiheuttavan hankaluuksia. Valkohäntä ei ole siihen syyllinen millään tavalla, kertoo Kaarlo Nygrén.