"Hyttysarmeijat alkavat kuoriutua – niitä näyttäisi tulevan reilusti"

Ensimmäiset, ärhäkät hyttyset ovat jo liikkeellä. Sää ei tässä vaiheessa juurikaan vaikuta hyttyskantaan. Siedätyshoidolla hyttysen pistoista voi selvitä vähemmillä reaktioilla.

luonto
Kaksi hyttystä naisen kasvoilla.
Petri Aaltonen / Yle

Tänäkin kesänä hyttysmäärien paikalliset vaihtelut voivat olla suuria. Hyttysmäärään vaikuttaa se, kuinka kosteat painanteet ovat säilyneet paikoin helteisillä alueilla.

– Hyttysarmeijoita alkaa kuoriutua pikku hiljaa. Hyttysiä näyttäisi olevan tulossa ihan reilusti, Kainuun ELY-keskuksen suunnittelija Reima Leinonen sanoo.

Myös mäkärät ovat jo liikkeellä. Niitä on jo runsaasti Suomussalmenkin korkeudella.

– Mitä lähempänä virtavettä on, sitä enemmän niitä pyörii, Leinonen kertoo.

Viikonvaihteessa hieman viilenevä sää hieman viivästyttää hyttysten kuoriutumista, mutta säällä ei varsinaisesti tässä vaiheessa kesää ole merkitystä hyttyskannan suuruuteen.

– Hyttyset ovat jo kotelovaiheessa, joten säällä ei ole paljon merkitystä. Aivan pohjoisimmassa Lapissa voi kuivuus vielä romahduttaa kantaa, Leinonen selvittää.

– Kainuun korkeudelle on tulossa ihan normaali sääskikesä, mikä monille tarkoittaa sitä, että niitä on runsaasti.

Siedätyshoitoa hyttysten kanssa

– Ensimmäiset hyttyset ovat jo liikkeellä ja varsin ärhäköinä. Niiden kanssa kuitenkin pärjää, kun muistaa olla huitomatta, koska sehän houkuttaa niitä vain lisää, suunnittelija Reima Leinonen kertoo.

Hyttysiä houkuttelee huitomisen lisäksi hengityksen hiilidioksidi. Tiettyjen verityyppien houkuttelevuudesta ei ole Leinosen mukaan kuitenkaan juuri todisteita.

– Pintaverenkierto on se ratkaisevampi asia. Mitä parempi pintaverenkierto on, sitä lämpimämpi on iho. Se kiehtoo hyttystä.

Hyttysiä iholla
Markku Karvonen / Yle

Kesän ensimmäinen hyttysen pisto saattaa aiheuttaa ihmisessä voimakkaankin reaktion.

Iho voi reagoida ensimmäisiin pistoihin vähän voimakkaammin, koska edellisistä pistoista on kulunut sen verran pitkä aika.

Reima Leinonen

– Iho voi reagoida allergeeneillään kesän ensimmäisiin pistoihin vähän voimakkaammin, koska edellisistä pistoista on kulunut sen verran pitkä aika. Autoimmuunireaktio näkyy paukamana, Leinonen kertoo.

Hyttysen pistojen suhteen Leinonen kannattaa siedätyshoitoa.

– Antaa hyttysen syödä rauhassa ja loppuun asti. Piston kutina johtuu monesti siitä, että heti kun hyttynen on saanut ensimmäisen veripisaransa imaistua, niin käsi käy ja lätkäisee hyttysen ihoon. Hyttysen imukärsä jää silloin ihon sisäpuolelle, ja siksi kutina on voimakkaampaa.

Leinonen kertoo, että Suomessa on noin 40 eri hyttyslajia, ja niistä taigahyttynen, metsähyttynen ja korpihyttynen kiusaavat ihmistä eniten.

– Eri puolilla Suomea elää vähän eri lajeja, jotka kukin aiheuttavat hieman erilaisen ihoreaktion.