Palikkatesti vai Neuvostoliiton nerokkain taideteos – Tetris 30 vuotta

Neuvostoliittolaisen Alekséi Pázhitnovin kehittämästä Tetris-pelistä julkaistaan juhlavuoden kunniaksi jälleen uusi versio tuoreille pelikonsoleille. Alkuperäinen peli pääsi osaksi New Yorkin modernin taiteen museon MoMA:n kokoelmaa viime vuonna. Videopelien ja taiteen suhteesta kiistellään jatkuvasti.

viihde
Tetris-peli.
Tähtihetkessä pohdittiin, ovatko digipelit taidetta ja mikä Tetriksessä viehättää.

Vuonna 1984 julkaistua Tetristä pelataan edelleen ahkerasti. Mutta onko maailman tunnetuimpiin peleihin lukeutuva Tetris taidetta? Digipelien ja taiteen suhteesta väännetään kättä jatkuvasti, sanoo Ylen aamu-tv:n Tähtihetken haastattelema pelisuunnittelun opettaja Miikka Junnila Aalto-yliopistosta.

– Digitaaliset pelit ovat nuorta mediaa. Jos miettii vaikka ensimmäisiä elokuvia, niin joku kirjailija on saattanut pudistaa päätään, että ei tämä voi olla taidetta. Toivotaan, että ala voi mennä kypsyessään siihen suuntaan, että myös taidepotentiaali voitaisiin huomioida.

Junnilan mukaan pelejä ei voi monien mielestä kutsua taiteeksi, koska pelit ovat interaktiivisia ja pelintekijällä ei ole yhtä suurta valtaa teokseen kuin esimerkiksi elokuvantekijällä. Tässä väitteessä unohdetaan, että taide voi syntyä yleisön tulkinnasta, sanoo Junnila.

– Harva lähtee sitä kiistämään sitä, että visuaalisuus ja tarina eivät olisi taidetta. Pelisuunnittelijana minulle on olennaista, että pelisääntölogiikan kautta pystytään viestimään jotakin. Tetriksestä on esitetty tulkintoja, että se kuvaa amerikkalaista hektistä elämäntyyliä. Ikään kuin pöydälle tulisi jatkuvasti uusia järjestettäviä papereita. Ne eivät ikinä lopu, ja niin ihminen palaa loppuun.