Mustelmia, ruhjeita ja läheltä piti -tilanteita – maatalouslomittajan työ on vaarallista

Maatalouslomittajille tapahtuu vuosittain 900 tapaturmaa. Lomittajien työ on miltei kolme kertaa vaarallisempaa kuin tilojen omistajien työ.

Kotimaa
Lehmiä nykyaikaisessa navetassa
Yle

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että maatalouslomittajan työtä voisi kuvailla vaaralliseksi. Kuitenkin lomittajien työskenteleminen jatkuvasti vaihtuvissa, uusissa työympäristöissä altistaa monenlaisille riskeille.

Koko maassa maatalouslomittajille tapahtuu vuosittain keskimäärin 900 tapaturmaa. Kymenlaaksossa tapaturmia sattuu vuosittain muutamia kymmeniä. Määrä on pysynyt viime vuosina melko tasaisena.

– 2010 oli aika synkkä vuosi, silloin tapaturmia sattui peräti 40, 2011 ja 2012 pysyttiin 20 tapaturmassa, kertoo lomituspalvelukoordinaattori Mervi Taimisto Kouvolan lomituspalveluyksiköstä.

Eläinten käytös on arvaamatonta

Syy tapaturmiin on paitsi vieras työympäristö, myös eläinten arvaamaton käytös.

– Onneksi varsinaisia vakavia läheltä piti -tilanteita sattuu kuitenkin vain vähän, Taimisto toteaa.

Yleisimpiä tapaturmia ovat liukastumiset, kompastumiset ja portailta putoamiset.

–Pahoja tilanteita ovat myös ne, kun eläin pääsee irti.

Kymenlaaksossa sattui tänä vuonna tapaus, jossa lehmä puristi lomittajan seinän ja rautatolpan väliin.

– Kyseessä oli erittäin lihava lehmä. Rautatolppa jäi lomittajan reisien ja rinnan väliin. Lopulta lehmä kuitenkin talttui ja lomittaja selvisi mustelmilla ja ruhjeilla, kertoo Mervi Taimisto.

Myös eläinpölystä ja kosteasta ilmasta kärsitään

Kymenlaaksossa työskentelee yhteensä 120 vakinaista maatalouslomittajaa ja kymmenkunta määräaikaista. Koko maassa lomittajan töitä tekee yhteensä 4300 vakituista ja noin 1000 määräaikaista.

– Suurimman osan onnettomuuksista aiheuttaa lehmä, sanoo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen MELAn lomituksen asiantuntija Pia Lahin.

Lahinin mukaan tapaturmien lisäksi yleisiä maatalouslomittajien vaivoja ovat eläinpölystä ja kosteasta ilmasta kärsiminen.

– Siksi hengityssuojat työvälineenä pitäisi muistaa.

Lahinin mukaan tapaturmien määrä on pysynyt samana viime vuosina.

Maatilojen työolosuhteita tarkkaillaan säännöllisesti. Silti olosuhteisiin vaikuttaminen on vaikeaa.

– Kun ei ole kyse kaupungin omistamista tiloista, niin olosuhteiden muuttaminen ei ole yksinkertaista. Kyseessä kun ovat käytännössä ihmisten kodit, sanoo Kouvolan lomituspalvelujohtaja Tarja Vuorentausta-Helin.

Vuorentausta-Helinin mukaan maatalousyrittäjät suhtautuvat tarkastuksiin kuitenkin myönteisesti.

– Onhan kyse heidänkin edustaan ja turvallisuudestaan.